Kanerva on seitsemänpaikkainen lastensuojelun sijaishuollon erityistason asuinyksikkö neuropsykiatrisesti oirehtiville, paljon tukea arkeensa tarvitseville 10–17-vuotiaille lapsille. Henkilöstömitoituksemme on 1,3. Kanerva tarjoaa turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön erityislastenkodin tarpeisiin suunnitelluissa uudenaikaisissa ja toimivissa tiloissa Turengin keskustassa. Kanerva on osa Naavamäen lastenkotien kokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi erityistason asuinyksikkö Kaarna sekä perustason asuinyksikkö Aavankivi.
Naavamäki omavalvontasuunnitelma
Työryhmä ja osaaminen
Kanervan moniammatillisen työryhmän muodostavat yhdeksän sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaavaa osaajaa. Työryhmämme moniammatillinen rakenne koostuu kolmesta sosionomista, yhteisöpedagogista ja kahdesta lähihoitajasta, sairaanhoitajasta, vastuusairaanhoitajasta sekä yksikön johtajasta. Neuropsykiatrinen erityisosaamisemme koostuu moniammatillisen tiimin koulutuksesta, psykiatrian ja lastensuojelun työkokemuksesta ja osaamisesta haastavien lasten kanssa työskentelystä. Työryhmämme saa lasten diagnoosien ja oireiden mukaista sekä muuta lisäkoulutusta työnsä tueksi. Jokaisen työntekijän neuropsykiatrista erityisosaamista vahvistetaan ammatillisella täydennyskoulutuksella.
Yksikön arki ja ilmapiiri
Kanervassa tehtävän hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyön perustana ovat lapsilähtöisyys sekä psykiatrinen ja kuntouttava työote. Kanervassa rakennetaan lapsille turvallinen, strukturoitu ja vakauttava arki, jossa on ikätason mukainen vuorokausirytmi, selkeät ja johdonmukaiset toimintamallit sekä lapsen kasvua ja kehitystä tukevat rajat. Lasten arki muodostuu koulunkäynnistä, kodinomaisista perustoiminnoista sekä harrastustoiminnasta ja vapaa-ajasta. Kasvatustyömme tärkeänä osana on arjen taitojen opettelu yhdessä aikuisen kanssa. Huomioimme kaikissa toiminnoissamme kunkin lapsen yksilöllisen tuentarpeen ja erityistarpeet.
Tavoitteellisessa ja vakauttavassa arjessamme korostuu lasten osallisuus, yhteisten ja yhdessä sovittujen toimintamallien toteuttaminen ja niistä kiinnipitäminen sekä lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan kirjattujen yksilöllisten tavoitteiden asettaminen, toteuttaminen, seuranta ja arviointi. Tavoitteenamme on löytää lasten vahvuudet ja supervoimat sekä kuntoutumisen kautta psyykkisen hyvinvoinnin tasapaino. Lasten kanssa harjoitellaan ja vahvistetaan sosiaalisia taitoja sekä toisten huomioimista. Psykiatrinen erityisosaaminen lastenkodin arjessa tarkoittaa henkilökunnan kykyä tehdä havaintoja lapsen käyttäytymisestä, kykyä nähdä lapsen tuen tarpeita sekä kykyä vastata lapsen psyykkiseen oirehdintaan ja tuen tarpeeseen.
Omaohjaajatyömme on Kanervassa tehtävän hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyön peruspilari. Omaohjaaja rakentaa ja turvaa yhdessä lapsen kanssa toimivaa arkea uudessa ympäristössä sekä hahmottaa lapsen nykyistä elämäntilannetta. Omaohjaajalla on kokonaisvaltainen vastuu lapsen asioiden hoitamisesta ja yhteydenpidosta lapsen vanhempiin sekä muihin yhteistyötahoihin. Omaohjaajat ovat vastuussa lapsen asioista sijoituksen aikana. Omaohjaajan ja lapsen välinen työskentely sisältää kaiken lapsen kanssa tehtävän suunnitelmallisen hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyön, joka lapsen asiakassuunnitelmassa ja hoito- ja kasvatussuunnitelmassa määritellään. Lapsen omaohjaajan tehtävänä on myös tarjota lapselle korjaava ihmissuhde, sekä korjaavia ja turvallisia kokemuksia tarjoava vuorovaikutussuhde. Kanervassa lapsella on nimettynä omaohjaajatyöpari.
Lapsen sijoituksen ajan omaohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä lapsen perheen ja lähiverkoston kanssa. Omaohjaajan tehtävänä on tukea vanhempia omassa vanhemmuudessaan ja tarjota kasvatuskumppanuutta vanhemmille. Tuemme lasta hänelle merkityksellisten suhteiden ylläpitämisessä sekä autamme häntä rakentamaan ja ylläpitämään suhdetta läheisiinsä. Perhe on monella tavalla mukana lapsen arjessa. Perheyhteistyömme peruslähtökohtana on perheiden tilanteista lähtevät tuen ja avun tarpeet, jotka voivat liittyä vanhemmuuden tukemiseen, perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä lapsen kehityksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin. Omaohjaajiemme tehtävänä on pitää yhteyttä lapsen vanhempiin, lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja muihin verkostoihin, kuten erikoissairaanhoitoon ja kouluun.
