Omavalvontaohjelmamme


Sospron laatujärjestelmän perustana toimii vahva ja reaaliaikainen oman toiminnan valvonta. Omavalvontakäytäntömme ovat kiinteä osa arjen rakenteita ja yhteiset toimintatapamme ohjaavat havainnoimaan, raportoimaan ja käsittelemään rohkeasti toimintaamme liittyviä riskejä, epäkohtia ja poikkeamia.

Sospron palvelutuotannon omavalvonta alkaa jokaisen työntekijän laadukkaasta ja systemaattisesta perehdytyksestä, johon osallistuvat työryhmän jäsenten lisäksi nimetyt vastuuhenkilöt eri toiminnoista. Pitkäjänteisen perehdyttämisen lisäksi kehitämme ammattilaisten osaamista ja työn hallintaa jatkuvalla, Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutetulla, Sospro-Akatemian täydennyskoulutusohjelmalla.

Johtamisjärjestelmäämme kuuluu organisaation jokaisella tasolla toimintaamme liittyvien epäkohtien ja poikkeamien säännöllinen käsittely ja korjaavien toimenpiteiden arviointi sekä seuranta. Säännönmukaisella ja kokousrakenteisiin sisältyvällä käsittelyllä sekä käsittelyyn liittyvillä lokikirjauksilla pyrimme sinnikkäästi tunnistamaan ja poistamaan arjesta ja tekemisestämme sellaisia asioita, jotka voivat olla riskinä laadukkaan ja turvallisen asiakastyön toteutumiselle.

Poikkeamien hallinta

Asiakkaan hyvä ja asianmukainen kohtelu sekä siihen sovitetut yhteiset toimintatavat arjessa ovat laadukkaan sosprolaisen työskentelyn ytimessä. Hyvä kohtelu, yksilöllinen hoito- kasvatus- ja kuntoutustyö sekä ennakoitava ja yhdessä suunniteltu arki on jokaisen asiakkaamme oikeus. Varmistamme näiden asioiden toteutumista reflektoimalla jatkuvasti toimintaamme työvuoroissa ja työryhmien yhteisissä palavereissa.

Meille on tärkeää tunnistaa epäkohtia ja poikkeamia työssämme, reagoida niihin, nostaa niitä yhteiseen keskusteluun ja miettiä yhdessä, miten asioita toisin tekemällä, voidaan jatkuvasti parantaa asiakkaamme saaman palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Laatujärjestelmämme mahdollistaa sähköisen poikkeamaraportoinnin, joka ohjaa yksikön turvallisuuskulttuurin kehittymistä. Työn laatuun ja turvallisuuteen liittyviä riskejä käsittelemme systemaattisesti, avoimesti ja ennakoivasti kaikilla organisaatiomme tasoilla.

Sospron kaikkiin yksiköihin on laadittu yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat julkaistaan Toimipisteet osiossa, jonne pääset siirtymään suoraan tästä:

Sospron yhteiset omavalvontaa varmistavat käytännöt on kuvattu Sospron omavalvontaohjelmaan, joka kattaa kaikki Sospron itsensä tuottamat sekä tarvittaessa alihankkijoilta hankitut palvelut ja voit lukea siitä lisää täältä Sospron omavalvontaohjelma

Omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot

Päivitämme ja julkaisemme tällä sivulla Sospro konsernin omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella laaditut kehitystoimenpiteet neljän kuukauden välein (helmi-, kesä- ja lokakuussa).

Kaikissa Sospron toimintayksiköissä on kehitetty omavalvontaohjelman toimeenpanoa niin, että jokainen yksikkö on tunnistanut palvelumme laatuun ja turvallisuuteen perustuvia kehittämistarpeita yksikkökohtaisissa toimintasuunnitelmissaan. Yksikön toimintasuunnitelma kuvaa miten yksikössä seurataan omavalvonnan toimeenpanon kehitystä ja millaisia kehitystoimenpiteitä palvelun toteuttamiselle on tunnistettu työryhmätasolla. Yksikkökohtaisista omavalvonnan kehittämistoimenpiteistä voi lukea lisää jokaisen yksikön omavalvontasuunnitelmasta, jotka löydät yksiköiden esittelyn yhteydessä Toimipisteet-sivullamme.

Vuoden 2023 yksikkötasoisiin omavalvontahavaintoihin sekä henkilöstökyselyyn perustuvana johtopäätöksenä Sospro ottaa vuoden 2024 kehittämisen teemaksi Henkilöturvallisuuden (sekä asiakkaiden, että henkilöstön) kehittämisen.

Toteuttaaksemme vaikuttavia palveluja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi, kannamme ison vastuun palvelun laadusta ja turvallisuudesta. Turvallisuus on meille Sosprossa erittäin tärkeä asia. Asiakkaillamme on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen palveluun, jossa huomioidaan asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Jokaisella sosprolaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen toteutuminen varmistaa osaltaan myös turvallisen palvelun tuottamisen asiakkaillemme. Olemme vuoden 2023 aikana ottaneet käyttöön täysimääräisenä jokaisessa yksikössämme palautetietoisen työotteen, jolla pyrimme vaikuttamaan asiakkaan turvallisuuden tunteeseen. Kun kysymme säännöllisesti asiakkaalta mitä hänelle kuuluu ja reagoimme häneltä saatuun palautteeseen, alkaa vuorovaikutus asiakkaan kanssa vahvistumaan ja asiakkaan voimaantumiselle muodostuu pohja. Tiedämme, että osallisuuden kokemus on merkittävin tekijä vaikuttavan hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyön toteuttamisessa ja siksi tavoitteenamme on asiakkaittemme osallisuuden, turvallisuuden sekä palvelun hyödyllisyyden kokemuksen vahvistuva kehitys.

Konsernitasoisiksi mittareiksi olemme valinneet seuraavat luvut, joiden kehitystä seuraamme neljän kuukauden välein, asteikko 0–10 edellinen 3 kuukautta rullaavasti, (6.2.2024, 11.6.2024):

  • Lasten/vanhempien/sosiaalityöntekijöiden kokemus osallisuudesta;
  • Palvelu 6.2.2024 11.6.20204
    sijaishuolto 7/8,5/9,1 6,9/8,9/9,1
    avopalvelut 9,0/8,3/9,3 8,9/9,2/9,4
  • Lasten/vanhempien/sosiaalityöntekijöiden kokemus turvallisuudesta;
    Palvelu 6.2.2024 11.6.20204
    sijaishuolto 7,7/8,5/9,0 7,7/9,0/8,8
    avopalvelut 9,0/8,5/9,0 8,9/9,4/9,0
  • Lasten/vanhempien/sosiaalityöntekijöiden kokemus palvelun hyödyllisyydestä;
    Palvelu 6.2.2024 11.6.20204
    sijaishuolto 6,4/8,4/9,1 6,6/8,7/9,0
    avopalvelut 8,6/8,3/9,3 8,4/8,8/9,7

Palautetietoiseen työskentelyymme kuuluu avoin ja matalalla kynnyksellä tapahtuva uhka-, vaara- ja väkivaltatilanteiden havainnointi ja käsittely työryhmätasolla. Mitä paremmin tunnemme toimintaamme ja sen turvalliseen toteuttamiseen liittyvät riskit, sitä paremmin pystymme niitä ennaltaehkäisemään. Ajankohtaisen ja selkeän toiminnan laatuun ja turvallisuuteen liittyvän tilannekuvan saamme, kun seuraamme sähköisen poikkeamanhallinta järjestelmämme avulla raportoituja poikkeamia säännöllisesti työryhmäkokouksissamme. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa uhka-, väkivalta- ja vaaratilanteiden raportointikäytännöt jokaiseen yksikköömme sekä vähentää niihin liittyvien turvallisuus- ja lääkityspoikkeamailmoitusten suhteellista osuutta. Toimintamme laatuun liittyvien kriittisten poikkeamien ennaltaehkäisy on vaikuttavan omavalvontamme keskeisin tavoite.

Konsernitasoiset kehitystoimenpiteet tavoitteidemme saavuttamiseksi vuonna 2024 sekä tavoitteiden seuranta (13.6.2024):

Palautetietoisen työotteen vakiinnuttaminen yksiköissä ja sen avulla tarkempien ja vaikuttavampien yksikkökohtaisten kehittämistavoitteiden tunnistaminen

  • Koko Sospro-konsernissa on otettu vuoden 2023 aikana käyttöön PowerBi-järjestelmän avulla toteutettava raportointi, jossa seurataan yksikkötasoista kehitystä sekä henkilöstön, että asiakkuuksien osalta. Raportointijärjestelmän jalkautusta on vahvistettu työryhmä- sekä johtamisen eri tasoilla kevään -24 aikana.
  • Toimintakykymittarin asiakaskohtaisessa käytössä on nähty eniten haastetta, mutta asiakaskokemuskyselymittari on otettu käyttöön laajasti. Laatu- ja turvallisuuspoikkeamien havainnointia ja havaintojen käsittelyä on sisäisin koulutuksin ja palaverikäytäntöjen sisältöjä miettien vahvistettu tasaisemmin eri alueiden kesken.
  • Mittareiden käyttöä tuetaan edelleen osana asiakastyön tavoitteellista suunnittelua ja toteuttamista.

Työhyvinvointisuunnitelmien avulla tunnistetaan yksikkötasoisia työnhallintaan ja turvallisuuden tunteeseen liittyviä kehittämistavoitteita

  • Sospro-konsernin koko henkilöstön sairauspoissaolojen kehityssuunta on kevään aikana ollut laskeva.
  • Poissaoloihin johtaneita työtapaturmia ei ole tapahtunut maalis- toukokuun aikana.
  • Työryhmäkohtaisissa työhyvinvointisuunnitelmissa on tunnistettu sairauspoissaoloihin liittyviä tekijöitä ja laadittu yksikkökohtaiset kehittämistoimenpiteet, joilla työn hallintaa ja työhyvinvointia pystytään edelleen vahvistamaan. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on nähty yksikkökohtaisen työvuorosuunnittelun kehittäminen.
  • Varhaisen tuen toimintamalli on otettu tietoisemmin käyttöön ja aktiivisempi työhyvinvoinnin tukeminen on sitä kautta lisääntynyt.

Konsernitasoisesti integroidaan työsuojelutoimikunta tiiviimmin konsernin turvallisuuden johtamiseen.

  • Työsuojeluorganisaation tavoitteellista työskentelyä johtaa Sospron Turvallisuuden johtoryhmä, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi kuntoutus- ja laatujohtaja. Työsuojeluorganisaatiossa seurataan valittujen turvallisuustavoitteiden toteutumista ja tuetaan tavoitteiden mukaista työskentelyä yksiköissä.

Rajoitustoimenpiteisiin liittyvää lisäkoulutusta sijaishuollon yksiköihin, joissa tunnistetaan sen tarve.

  • Koulutuksia on pidetty Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, joihin kaikkien yksiköiden edustajat ovat osallistuneet ja syksyllä jatketaan Pirkanmaan yksiköissä.

Omaohjaajuuden ja lähityöskentelyn kehittäminen.  

  • Omaohjaajuuden ja lähityöskentelyn kehittäminen on monessa yksikössä priorisoitu kehittämisen kohteeksi. Erityisesti sijaishuollon yksiköt ovat nostaneet sijoitetun lapsen perheen kanssa tehtävän työn osaamisen kehittämisen kohteeksi.
  • Sospron koko esihenkilöstölle toteutettava ja syksyyn asti käynnissä oleva Huomaa Hyvä! -koulutusohjelma ja sen perustalle rakentuvat yksiköiden kehitysohjelmat, tukee vahvuusperusteista ja voimauttavaa työskentelyä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Lasten hyvää kohtelua koskevien yksikkökohtaisten suunnitelmien kehittäminen ja syventäminen (syksyllä -24)

  • Tämä kehitystyö aloitetaan syksyllä -24

Vastuusairaanhoitajien ja lääkehoitovastaavien osaamisen ja roolien kehittäminen.

  • Vastuusairaanhoitajien ja lääkehoitovastaavien rooleja ja vastuuta on koko konsernin osalta täsmennetty ja tehtäviä kehitetään yksikkötasoisesti. Sairaanhoitajien osaamisen vahvistamiseksi on aloitettu konsernitasoisen vuosittain järjestettävän koulutus- ja kehittämispäivän suunnittelu. Lääkehoidon osaamisen kehittäminen varmistetaan yksiköiden koulutussuunnitelmissa ja poikkeamat käsitellään työryhmäkokouksissa kuukausittain huolellisesti.

Asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen (osallisuuden lisääminen, oikeusturvan vahvistaminen, toimintakykymittarin hyödyntäminen asiakastiedon kirjaamisessa).

  • Sospron jokaisen yksikön henkilöstö käy vuoden 2024 aikana kirjaamisasiantuntijoiden pitämän koulutuksen, jossa korostetaan osallistavaa, tavoitteellista ja vahvuusperusteista kirjaamista.