Omavalvontaohjelmamme


Sospron laatujärjestelmän perustana toimii vahva ja reaaliaikainen oman toiminnan valvonta. Omavalvontakäytäntömme ovat kiinteä osa arjen rakenteita ja yhteiset toimintatapamme ohjaavat havainnoimaan, raportoimaan ja käsittelemään rohkeasti toimintaamme liittyviä riskejä, epäkohtia ja poikkeamia.

Sospron palvelutuotannon omavalvonta alkaa jokaisen työntekijän laadukkaasta ja systemaattisesta perehdytyksestä, johon osallistuvat työryhmän jäsenten lisäksi nimetyt vastuuhenkilöt eri toiminnoista. Pitkäjänteisen perehdyttämisen lisäksi kehitämme ammattilaisten osaamista ja työn hallintaa jatkuvalla, Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutetulla, Sospro-Akatemian täydennyskoulutusohjelmalla.

Johtamisjärjestelmäämme kuuluu organisaation jokaisella tasolla toimintaamme liittyvien epäkohtien ja poikkeamien säännöllinen käsittely ja korjaavien toimenpiteiden arviointi sekä seuranta. Säännönmukaisella ja kokousrakenteisiin sisältyvällä käsittelyllä sekä käsittelyyn liittyvillä lokikirjauksilla pyrimme sinnikkäästi tunnistamaan ja poistamaan arjesta ja tekemisestämme sellaisia asioita, jotka voivat olla riskinä laadukkaan ja turvallisen asiakastyön toteutumiselle.

Poikkeamien hallinta

Asiakkaan hyvä ja asianmukainen kohtelu sekä siihen sovitetut yhteiset toimintatavat arjessa ovat laadukkaan sosprolaisen työskentelyn ytimessä. Hyvä kohtelu, yksilöllinen hoito- kasvatus- ja kuntoutustyö sekä ennakoitava ja yhdessä suunniteltu arki on jokaisen asiakkaamme oikeus. Varmistamme näiden asioiden toteutumista reflektoimalla jatkuvasti toimintaamme työvuoroissa ja työryhmien yhteisissä palavereissa.

Meille on tärkeää tunnistaa epäkohtia ja poikkeamia työssämme, reagoida niihin, nostaa niitä yhteiseen keskusteluun ja miettiä yhdessä, miten asioita toisin tekemällä, voidaan jatkuvasti parantaa asiakkaamme saaman palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Laatujärjestelmämme mahdollistaa sähköisen poikkeamaraportoinnin, joka ohjaa yksikön turvallisuuskulttuurin kehittymistä. Työn laatuun ja turvallisuuteen liittyviä riskejä käsittelemme systemaattisesti, avoimesti ja ennakoivasti kaikilla organisaatiomme tasoilla.

Sospron kaikkiin yksiköihin on laadittu yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma Valviran antaman määräyksen (1/2024) mukaisesti. Nämä omavalvontasuunnitelmat ovat yksikkökohtaisilla sivuilla täällä: Toimipisteet .

Sospron yhteiset omavalvontaa varmistavat käytännöt on kuvattu Sospron omavalvontaohjelmaan, joka kattaa kaikki Sospron itsensä tuottamat sekä tarvittaessa alihankkijoilta hankitut palvelut. Voit lukea siitä lisää tästä: Sospron omavalvontaohjelma

Omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot

Päivitämme ja julkaisemme tällä sivulla Sospro-konsernin omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella laaditut kehitystoimenpiteet neljän kuukauden välein (helmi-, kesä- ja lokakuussa).

Kaikissa Sospron toimintayksiköissä on kehitetty omavalvontaohjelman toimeenpanoa niin, että jokainen yksikkö on tunnistanut palvelumme laatuun ja turvallisuuteen perustuvia kehittämistarpeita yksikkökohtaisissa toimintasuunnitelmissaan. Yksikön toimintasuunnitelma kuvaa miten yksikössä seurataan omavalvonnan toimeenpanon kehitystä ja millaisia kehitystoimenpiteitä palvelun toteuttamiselle on tunnistettu työryhmätasolla. Yksikkökohtaisista omavalvonnan kehittämistoimenpiteistä voi lukea lisää jokaisen yksikön omavalvontasuunnitelmasta, jotka löydät yksiköiden esittelyn yhteydessä Toimipisteet-sivullamme.

Vuoden 2023 yksikkötasoisiin omavalvontahavaintoihin sekä henkilöstökyselyyn perustuvana johtopäätöksenä Sospro ottaa vuoden 2024 kehittämisen teemaksi henkilöturvallisuuden (sekä asiakkaiden, että henkilöstön) kehittämisen.

Toteuttaaksemme vaikuttavia palveluja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi, kannamme ison vastuun palvelun laadusta ja turvallisuudesta. Turvallisuus on meille Sosprossa erittäin tärkeä asia. Asiakkaillamme on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen palveluun, jossa huomioidaan asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Jokaisella sosprolaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen toteutuminen varmistaa osaltaan myös turvallisen palvelun tuottamisen asiakkaillemme. Olemme vuoden 2023 aikana ottaneet käyttöön täysimääräisenä jokaisessa yksikössämme palautetietoisen työotteen, jolla pyrimme vaikuttamaan asiakkaan turvallisuuden tunteeseen. Kun kysymme säännöllisesti asiakkaalta mitä hänelle kuuluu ja reagoimme häneltä saatuun palautteeseen, alkaa vuorovaikutus asiakkaan kanssa vahvistumaan ja asiakkaan voimaantumiselle muodostuu pohja. Tiedämme, että osallisuuden kokemus on merkittävin tekijä vaikuttavan hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyön toteuttamisessa ja siksi tavoitteenamme on asiakkaittemme osallisuuden, turvallisuuden sekä palvelun hyödyllisyyden kokemuksen vahvistuva kehitys.

Konsernitasoisiksi mittareiksi olemme valinneet seuraavat luvut, joiden kehitystä seuraamme kvartaaleittain, asteikko 0–10 edellinen 3 kuukautta rullaavasti, (6.2.2024, 11.6.2024, 7.10.2024):

  • Lasten/vanhempien/sosiaalityöntekijöiden kokemus osallisuudesta;
Palvelu 6.2.2024 11.6.2024 7.10.2024
sijaishuolto 7/8,5/9,1 6,9/8,9/9,1 6,8/8,8/9,2
avopalvelut 9,0/8,3/9,3 8,9/9,2/9,4 9,0/9,3/9,6

 

  • Lasten/vanhempien/sosiaalityöntekijöiden kokemus turvallisuudesta;
Palvelu 6.2.2024 11.6.2024 7.10.2024
sijaishuolto 7,7/8,5/9,0 7,7/9,0/8,8 7,7/9,0/9,1
avopalvelut 9,0/8,5/9,0 8,9/9,4/9,0 8,9/9,6/9,2

 

  • Lasten/vanhempien/sosiaalityöntekijöiden kokemus palvelun hyödyllisyydestä;
Palvelu 6.2.2024 11.6.2024 7.10.2024
sijaishuolto 6,4/8,4/9,1 6,6/8,7/9,0 6,8/8,6/9,3
avopalvelut 8,6/8,3/9,3 8,4/8,8/9,7 8,8/9,3/9,6

Palautetietoiseen työskentelyymme kuuluu avoin ja matalalla kynnyksellä tapahtuva uhka-, vaara- ja väkivaltatilanteiden havainnointi ja käsittely työryhmätasolla. Mitä paremmin tunnemme toimintaamme ja sen turvalliseen toteuttamiseen liittyvät riskit, sitä paremmin pystymme niitä ennaltaehkäisemään. Ajankohtaisen ja selkeän toiminnan laatuun ja turvallisuuteen liittyvän tilannekuvan saamme, kun seuraamme sähköisen poikkeamanhallinta järjestelmämme avulla raportoituja poikkeamia säännöllisesti työryhmäkokouksissamme. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa uhka-, väkivalta- ja vaaratilanteiden raportointikäytännöt jokaiseen yksikköömme sekä vähentää niihin liittyvien turvallisuus- ja lääkityspoikkeamailmoitusten suhteellista osuutta. Toimintamme laatuun liittyvien kriittisten poikkeamien ennaltaehkäisy on vaikuttavan omavalvontamme keskeisin tavoite.

Konsernitasoiset kehitystoimenpiteet tavoitteidemme saavuttamiseksi vuonna 2024 sekä tavoitteiden seuranta (7.10.2024):

Palautetietoisen työotteen vakiinnuttaminen yksiköissä ja sen avulla tarkempien ja vaikuttavampien yksikkökohtaisten kehittämistavoitteiden tunnistaminen

  • 83 % Sospron yksiköistä tunnistaa toimivansa systemaattisesti Sospron poikkeamien hallinnan mallin mukaisesti, havaiten ja käsitellen säännöllisesti toimintaan liittyviä poikkeamia ja nostaen niistä yksikkökohtaisia kehittämistavoitteita. 17 % yksikköistä on tunnistanut, että toimintapa on vasta satunnaisesti käytössä ja työskentelevät aktiivisesti toimintatavan juurtumiseksi.
  • 65 % Sospron yksiköistä tunnistaa käyttävänsä systemaattisesti palautetietoista työskentelytapaa kysyen asiakkailta säännöllisesti palautetta ja tunnistaen palautteiden perusteella yksikön kehittämistavoitteita.
  • Toimintakykymittarin käyttöaktiivisuus on alkusyksystä laskenut vahvan keväisen nousun jälkeen. Yksiköiden välillä on laaja hajonta toimintamallin jalkautumistilanteessa.
  • Palautetietoisen työotteen vakiinnuttamiseen liittyviä konsernitasoisia kehittämistoimenpiteitä on tarkennettu ja yksiköiden tueksi on sovittu uusien perehdytys ja koulutusmateriaalien valmistelusta.

Työhyvinvointisuunnitelmien avulla tunnistetaan yksikkötasoisia työnhallintaan ja turvallisuuden tunteeseen liittyviä kehittämistavoitteita

  • Sospro konsernin koko henkilöstön sairauspoissaolojen kehityssuunta on kesän jälkeen noussut kasvavaksi. Ehkäiseviä toimenpiteitä on pyritty tunnistamaan yksikkötasolla.
  • Työryhmäkohtaisissa työhyvinvointisuunnitelmissa on pyritty tunnistamaan sairauspoissaoloihin liittyviä tekijöitä ja löytämään yksikkökohtaisia kehittämistoimenpiteitä, joilla työn hallintaa ja työhyvinvointia pystyttäisiin vahvistamaan. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä on nähty yksikkökohtaisen työvuorosuunnittelun kehittäminen.
  • Sekä lapsiin, että työntekijöihin kohdistuneet turvallisuuspoikkeamat ovat vähentyneet alkusyksyn aikana.
  • Sospron vuosittainen työyhteisökysely toteutetaan lokakuun aikana ja tulosten raportointi tapahtuu seuraavan omavalvontahavaintojen julkaisun yhteydessä.

Konsernitasoisesti integroidaan työsuojelutoimikunta tiiviimmin konsernin turvallisuuden johtamiseen.

  • Työsuojeluorganisaation tavoitteellista työskentelyä johtaa Sospron Turvallisuuden johtoryhmä, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi kuntoutus- ja laatujohtaja. Työsuojeluorganisaatiossa seurataan valittujen turvallisuustavoitteiden toteutumista ja tuetaan tavoitteiden mukaista työskentelyä yksiköissä.

Rajoitustoimenpiteisiin liittyvää lisäkoulutusta sijaishuollon yksiköihin, joissa tunnistetaan sen tarve.

  • Koulutuksia on pidetty syksyllä Pirkanmaan yksiköissä ja jatketaan Satakunnan yksiköissä.

Omaohjaajuuden ja lähityöskentelyn kehittäminen.

  • Sospron koko esihenkilöstölle toteutettu ja syyskuussa päättynyt Huomaa Hyvä! -koulutusohjelma on tukenut vahvuusperustaista ja voimauttavaa työskentelyä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Koulutuksen vaikutukset näkyvät yksiköiden työskentelyasenteen ja toimintatapojen kehittämisessä.

Lasten hyvää kohtelua koskevien yksikkökohtaisten suunnitelmien kehittäminen ja syventäminen (syksyllä 2024)

  • Sijaishuollon yksiköiden hyvää kohtelua koskevat suunnitelmat päivitetään jokaisessa yksikössä syksyn 2024 aikana. Huomaa hyvä Sosprossa koulutusohjelman avulla opitut käytännöt ja toimintatavat integroidaan lasten hyvän kohtelun suunnitelmiin.

Vastuusairaanhoitajien ja lääkehoitovastaavien osaamisen ja roolien kehittäminen.

  • Lääkehoitoon liittyviä poikkeamia pyritään tunnistamaan entistä paremmin ja ennaltaehkäisevästi. Lääkehoidon osaamisen kehittäminen varmistetaan yksiköiden koulutussuunnitelmissa ja poikkeamat käsitellään huolellisesti.

Asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen (osallisuuden lisääminen, oikeusturvan vahvistaminen, toimintakykymittarin hyödyntäminen asiakastiedon kirjaamisessa).

  • Sospron jokaisen yksikön henkilöstö käy vuoden 2024 aikana kirjaamisasiantuntijoiden pitämän koulutuksen, jossa korostetaan osallistavaa, tavoitteellista ja vahvuusperustaista kirjaamista.
  • Vahvuusperustaisen työskentelyn tueksi päivitetään myös yhteisiä dokumentointipohjia.