Kataja on lastensuojelun sijaishuollon erityistason asuinyksikkö, joka sijaitsee Kangasalla, idyllisellä Pikonlinnan alueella. Katajassa asuvat lapset ovat 13–17-vuotiaita. Katajasta löytyy vankkaa osaamista käytöshäiriöisten lasten kanssa työskentelyyn. Katajan työryhmän mitoitus on 1,3 ja työryhmä koostuu yksikön johtajan ja vastuusairaanhoitajan lisäksi seitsemästä ohjaajasta. Kataja on osa Kotaharjun toimintakokonaisuutta, johon kuuluvat myös Lepän, Lehmuksen ja Petäjän asuinyksiköt.
Kotaharju omavalvontasuunnitelma
Työryhmä ja osaaminen
Kataja on toiminut vuodesta 2012 ja omaa näin ollen pitkät perinteet lastensuojelun sijaishuollon parissa. Työryhmässämme työskentelee moniammatillinen osaajajoukko, joka koostuu sosionomeista, lähihoitajista, yhteisöpedagogista ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta. Ohjaajilla on erilaisia täydennyskoulutuksia ja osaamisalueita, kuten psykiatrinen sairaanhoitaja, päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Työryhmällämme on laajaa työkokemusta, jota pystymme hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyössämme hyödyntämään.
Sospro Akatemian tarjoamien koulutusten lisäksi työntekijät käyvät säännöllisesti ensiapukoulutuksen, lääkelupakoulutuksen, MAPA-koulutuksen sekä muita koulutuksia, jotka koetaan hyödylliseksi asuinyksikössä tehtävässä työssä. Työryhmästämme kahdella on perhearviointimenetelmän koulutus.
Työryhmällämme on työkokemusta lastensuojelusta yhteensä yli 50 vuotta ja vaihtuvuus työryhmässä on ollut vähäistä. Työvuoroon on helppo kenen tahansa tulla, sillä meillä vallitsee keskinäinen luottamus asioiden hoitamisesta ja yhdessä linjassa pysymisestä.
Katajan työryhmä tunnistaa, tiedostaa ja kunnioittaa lasten erityisyyden arjessa. Työryhmä toimii yhtenä kokonaisuutena lasten kanssa. Lapset kohdataan omina itsenään, heidän kanssaan keskustellaan ja neuvotellaan asioista, heitä kuullaan, heidän näkemyksensä otetaan huomioon ja yhdessä lasten kanssa, heitä varten toimitaan, kuitenkin aikuisjohtoisesti.
Yksikön arki ja ilmapiiri
Katajan palvelulupaus on olla toiminnallinen, turvallinen, tavoitteellinen ja kohtaava kasvuympäristö jokaiselle lapselle. Otamme uudet lapset sekä aikuiset vastaan iloisesti tervehtien. Jokainen tulija toivotetaan tervetulleeksi. Katajassa kohtaamme kaikki välittömällä asenteella. Katajassa lapsi kohdataan ratkaisukeskeisin menetelmin ja autamme jokaista lasta löytämään omat vahvuutensa. Näemme lapsessa olevan hyvän ja autamme lasta kokemaan onnistumisia ja olemme tukena mahdollisissa epäonnistumisen hetkissä.
Avoin, välittävä ja kannustava ilmapiirimme tukee lapsen minäkuvan ja itsetunnon vahvistumista sekä vastuullisuuteen kasvamista. Päivä- ja viikko-ohjelma luovat perustan ennakoitavalle toiminnalle. Kasvamista, vastuun ottamista ja toiminnanohjausta sekä arjen sujumista harjoittelemme yhdessä, lapsen lähtökohdista käsin.
Katajan arjessa toteutetaan kuntouttavaa palautetietoista työskentelyä. Tämä työskentelytapa suuntaa katseen suhteen toimivuuteen ja lapsen kokonaistilanteen kehittymiseen Katajassa asumisen aikana. Työskentelyn aikana seuraamme lapsen kuntoutuksen edistymistä kokonaisvaltaisesti yhdessä työryhmän, lapsen, hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijän kanssa. Työvälineinä seurannan toteuttamiseksi käytämme toimintakykymittaria sekä asiakaskokemuskyselyitä, joita täytetään kolmen kuukauden välein.
Jokaisella lapsella on omaohjaajatyöpari. Omaohjaajat pyrkivät luomaan lapsen ja tämän verkoston kanssa luottamuksellisen suhteen ja järjestämään lapsen kanssa tavoitteellisia omaohjaaja-aikoja vähintään kerran kuukaudessa. Keskiössä on myös toimiva ja avoin perheyhteistyö, jossa vanhempien kanssa toteutetaan tiivistä yhteistyötä. Lasten vanhemmat ja läheiset henkilöt halutaan aktiivisesti ottaa osalliseksi lapsen arkeen Katajassa. Katajan arki on strukturoitua ja aikuisjohtoista, lapsilähtöistä ja lasten mielipiteitä kuuntelevaa. Kaikessa päätöksenteossa lasten mielipiteet ja näkemykset otetaan huomioon ja heidät otetaan osallisiksi olemaan mukana omissa asioissaan ja itseään koskevissa päätöksenteoissa.
Katajassa vallitsee lasten ja aikuisten kesken rento ilmapiiri. Vahvuutena yksikön ilmapiirissä on huumorintaju lasten ja aikuisten välillä. Aikuiset pyrkivät olemaan lapsille läsnä ja heille saatavilla sekä vastaamaan jokaisen lapsen sen hetkiseen tarpeeseen. Katajassa jokaisella lapsella on oikeus näyttää tunteensa niin hyvinä, kuin huonompinakin hetkinä.
Tilat
Katajassa asuvat lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa tilojen sisustusta ja ovat saaneet olla mukana vaikuttamassa tilojen viihtyvyyteen ja kodikkuuteen. Katajan tilat ovat toimivat, viihtyisät ja kodinomaiset. Yksikössä vallitsee rauhoittava värimaailma.
Lasten omat huoneet sisustetaan lasten kanssa yhdessä. Jokainen lapsi saa vaikuttaa siihen, minkälaiseksi huoneensa haluaa sisustaa. Lapsilla on käytössään yhteiset tilat, keittiö ja ruokailutilat. Tämän lisäksi käytössä on olohuone, jossa on televisio sekä pelikonsoli ja mahdollisuus erilaisten pelien pelaamiseen. Käytössä on lisäksi myös harrastetila, jossa voi käyttää kuntosalilaitteita. Suihkuja Katajassa on käytössä kaksi ja wc:tä kaksi, joista yksi pojille sekä yksi tytöille. Myös sauna on lasten käytössä.Katajan ryhmähuone on lasten vapaassa käytössä ja mahdollistaa myös yhdessä tekemisen rauhassa. Ryhmähuone on oiva tila lapsen kanssa työskentelyyn neutraalissa ympäristössä.
Työntekijöiden koirat vierailevat usein Katajassa mukana työvuorossa, mikäli allergiaa tai muita esteitä ei koiran tuomiselle ole. Kotaharjun lapset ovatkin pitäneet paljon tästä käytännöstä ja viettäneet koirien kanssa aikaa niin ulkona kuin sisällä. Lapset myös usein itse toivovat, että koiria tuotaisiin yksikköön.
Yksikön tukena olevat palvelut
Katajan työryhmä tekee yhteistyötä sekä Kangasalan että TAYSin nuorisopsykiatrian kanssa. Tämän lisäksi yhteistyötä tehdään Kangasalan tarjoamien muiden terveyspalveluiden kanssa. Kangasalla on paljon erilaisia harrastustoimintoja lapsille. Tarvittaessa lapsille pystytään järjestämään harrastustoimintaa myös Tampereelta ja lähikunnista. Ohjaajat ovat aktiivisesti tukemassa ja auttamassa lapsia sopivan ja mielekkään harrastustoiminnan löytämisessä.
Asuinyksikön pihapiirin koulun opetushenkilöstön kanssa pyritään avoimeen yhteistyöhön ja ratkaisemaan arjen haasteita yhdessä.