Asuinyksikkö Mansikkapuisto

Vuonna 1996 perustettu Mansikkapuisto on 7-paikkainen lastensuojelun sijaishuollon perustason lastenkoti Hämeenlinnassa. Henkilöstövahvuutemme on 1.0. Mansikkapuisto tarjoaa turvallisen, aidosti välittävän ja ammattitaitoisen kasvuympäristön pääosin kouluikäisille lapsille. Lapset ovat iältään 7–17-vuotiaita. Mansikkapuisto on osa Sampo nimistä kokonaisuutta, johon kuuluu myös Kajastuksen erityistason asuinyksikkö. Lapsi voi tulla yksikköön kiireellisesti sijoitettuna, avohuollon tukitoimisijoituspäätöksellä tai huostaanotettuna. Sijoitukset ovat meillä pääsääntöisesti kuitenkin melko pitkiä.  

Sampo omavalvontasuunnitelma

Työryhmä ja osaaminen

Mansikkapuistossa työskentelee yksikön johtaja (sosionomi), kaksi sosionomia, sairaanhoitaja ja kolme lähihoitajaa. Työryhmämme on monipuolisesti kouluttautunut, moniammatillinen ja pitkään yhdessä toiminut. Ohjaajillamme on laajaa erityisosaamista esimerkiksi tunnetyöskentelystä, neuropsykiatriasta, kehitysvammaisten ja psykiatrisesti oirehtivien lasten kanssa työskentelystä sekä päihdetyöskentelystä. Joukossamme on myös musiikin ja liikunnan monitaitajia sekä neuropsykiatrinen valmentaja. Meillä asuvilla lapsilla on mahdollisuus myös kuntouttavaan tallitoimintaan. 

Olemme hyvin aktiivinen ja toiminnallinen yhteisö, jossa liikkuminen ja toiminnallinen arki on yksi tapa rakentaa luottamuksellista suhdetta lapseen. Käymme retkeilemässä ja viikoittaiseen toimintaamme kuuluu esimerkiksi säännöllinen yhteinen harrasteilta. Pyrimme nostamaan myös kulttuurin puolelta lapsille uusia kokemuksia esimerkiksi teatteri- ja museokäyntejä sekä kirjastovierailuja. 

Yksikön arki ja ilmapiiri

Mansikkapuistossa jokainen lapsi saa olla oma itsensä. Huomioimme lasten tarpeet ja toiveet yksilöllisesti, lapsen tilanne huomioiden. Rohkaisemme lapsia uskomaan itseensä, virheitä pelkäämättä. Viikoittaisissa yhteisöpalavereissa ja yhteisöilloissa lapset saavat tuoda omat toiveensa ja mielipiteensä esiin. Meillä arjessa korostuu aidosti yhteisöllisyys ja lasten osallisuus arjessa sekä kaikessa toiminnassa.  

Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen omaohjaajatyö on kaiken toimintamme perusta. Alkuun rakennamme luottamuksellista suhdetta lapseen ja pyrimme toiminnallamme rakentamaan lasta kannattelevan ja lasta tukevan arjen. Keskustelut lapsen kanssa ovat tärkeässä osassa päivittäistä omaohjaajatyötä, ja lapsen omalla mielipiteellä on tärkeä merkitys asioista keskustellessa. Omaohjaajatyöskentely on tarkasti suunniteltua ja kalenteroitu yhdessä lapsen kanssa. Lapsen sijaishuollon tavoitteet toimivat oleellisena suunnannäyttäjänä omaohjaajatyön tavoitteille. Aktiivisena ja toiminnallisena lastenkotina me toivomme lapsen jatkavan harrastuksiaan ja häntä kuullaan hänen toiveistaan aloittaa uusia harrastuksia Hämeenlinnan moninaisessa toimintaympäristössä. 

Keräämme säännöllisesti asiakaspalautetta niin lapsilta kuin lapsen elämään osallistuvilta tahoilta asiakaspalautteiden avulla. Lapsen kasvua ehjäksi arvioimme yhdessä lapsen kanssa toimintakykymittarin avulla. Käymme kaikki palautteet läpi yhteisissä tiimipalavereissa ja arvioimme yhdessä sitä, miten saavutamme tavoitteet. Saamaamme palautetta hyödynnämme kehittämällä työskentelyämme entistäkin vaikuttavammaksi ja sitä kautta laadukkaammaksi. Lapselta saadulla palautteella on meille aidosti merkitystä! 

Yhdessä tekemisen meininki näkyy toiminnallisena arkena. Lapset mielellään osallistuvat päivittäin ruuanlaittoon ja jokaisella lapsella on kerran seitsemässä viikossa oma toiveruokapäivä. Yhdessä pelailu, tv:n katsomien, askartelu tai vain oleilu ovat tärkeä osa meidän arkeamme.