Mynämäellä lastenkotiemme pihapiirissä toimii Mynämäen sivistystoimen alaisuudessa toimiva pihakoulu Leinikki. Opetusyksikkö Leinikissä on kaksi eritysluokkaa, joissa toimii kolme erityisopettajaa ja kolme koulunkäynnin ohjaajaa. Leinikki on tarkoitettu yläastetta suorittaville lapsille, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa.
Erityislastenkoti Nupun yksikön johtaja Salla Ruohosella on useamman vuoden kokemus lastenkodin ja pihakoulun tiiviistä yhteistyöstä Mynämäellä. Salla kertoo, että toimiva yhteistyö koulun kanssa on tärkeää, koska usealla sijoitetulla lapsella on pitkä historia koulunkäymättömyydessä, hankalat suhteet auktoriteetteihin ja oppimisen haasteita. Hyvä yhteistyö koulun kanssa varmistaa, että näihin haasteisiin päästään puuttumaan heti oppilaan siirtyessä Leinikkiin. Yhteiset pelisäännöt helpottavat kaikkien toimimista, niin lapsen kuin aikuistenkin. Lapsille vaikeinta koulunkäynnissä on usein säännöllisyyteen sitoutuminen mahdollisen pitkän koulunkäymättömyyden seurauksena sekä auktoriteettien kunnioittaminen. Salla kertoo, että lapsia motivoi koulunkäyntiin se, kun he huomaavat pystyvänsä olemaan koulussa ja saavat onnistumisen kokemuksia. Hyvät suhteet opettajiin ja koulunohjaajiin ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kannustus ja onnistumisien huomiointi on arkipäivää ja motivoi lapsia koulunkäynnissä.
Salla Ruohosen mieleen muistuu monta onnistunutta koulutarinaa vuosien varrelta, mutta yksi mieleenpainuvimmista on nuori, joka tuli 15-vuotiaana erityislastenkoti Nuppuun. Nuorella oli ollut hyvin rikkonainen koulutausta, paljon poissaoloja ja 7. luokka kesken. Salla kertoo, että sijoituksen alku oli todella haastava. Nuorella oli hatkailua ja päihteiden käyttöä. Jotenkin hän sai kuitenkin hommasta kiinni ja kävi koulussa säännöllisesti. Opettajan kanssa oli hyvät välit ja lopulta nuori tuli toimeen kaikkien opettajien ja ohjaajien kanssa. Nuori sai sijoituksen aikana kiinni koulunkäynnistä ja suoritti peruskoulun loppuun Leinikissä.
Pihakoulu Leinikin opettaja Pia Päiviön mukaan nuorten koulunkäynnin järjestämisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että koulun ja lastenkodin välinen yhteistyö on avointa ja sujuvaa. Molempien tahojen vastuut ja velvollisuudet tiedostaen ja yhteisiin pelisääntöihin sitoutuen edistetään nuoren kiinnittymistä kouluun ja mahdollistetaan oppilaalle mahdollisimman hyvä kouluarki.
Pia Päiviön näkemyksen mukaan koulun läheisyys helpottaa merkittävästi oppilaan yksilöllisen koulupäivän suunnittelua. Siirtyminen pihan poikki kouluun madaltaa kouluun menemisen kynnystä ja antaa mahdollisuuden myös kouluun siirtymisen tuetusti tai saattaen. Aktiivinen yhteistyö henkilökunnan välillä on mahdollista erityisesti siksi, että sijaitaan fyysisesti lähekkäin. Samat seikat, jotka näyttäytyvät positiivisina, saattavat joidenkin oppilaiden kohdalla tuoda koulunkäyntiin myös haasteita. Liian lähellä oleva oma huone (ja sänky) antavat helpon vaihtoehdon koulutyölle. Myös lastenkodissa olevien sosiaalisten haasteiden siirtyminen koululle on yleistä, koska sosiaalista vaihtuvuutta ei koulunpäivän aikana ole.
Opettaja Pia Päiviön mukaan lapsille hankalinta koulun käynnissä on arkirytmistä kiinni saaminen ja siinä pysyminen. Lisäksi usein oppilailla on hyvin negatiivinen käsitys koulusta, opettajista ja oppimisesta sekä erittäin huono käsitys itsestään oppijana. Positiivisten koulukokemusten vastaanottaminen on vaikeaa.
Koulun tehtävä on luoda oppilaalle mahdollisuus onnistua. Onnistumiset ja pienetkin askeleet tavoitteiden saavuttamiseksi ruokkivat motivaatiota. Ohjaajien työ nuoren koulunkäynnin tukemiseen ja arkirytmin saavuttamiseen on merkittävä. Yhteiset pelisäännöt ovat tässäkin tärkeitä, toteaa Pia Päiviö.
Pia Päiviö kertoo: ”Etenkin tämänkaltaisessa opettajan työssä motivoi työn vaihtelevuus. Jokainen päivä on todellakin erilainen ja työpäivän sisäänkin mahtuu paljon erilaisia tunteita ja tapahtumia. Oppilaan kouluasenteen muuttuminen positiivisempaan suuntaa ja mahdollisuus vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen motivoi.”.
Pia Päiviö mieleen muistuu erityisesti kaikki ne tarinat, joissa todella pitkän kouluakäymättömyyden jälkeen saadaan nuoren koulunkäynti sujumaan ja esimerkiksi peruskoulun päättötodistus käteen. Ne ovat hienoja onnistumisia ja kun näkee nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kasvavan, itseluottamuksen ja tulevaisuuden uskon vähän pilkahtavan keskustelujen lomassa, tietää tehneensä jonkun asian oikein.
Pia Päiviön mukaan koulunkäynnin järjestämisessä lastenkodin lapsille ja nuorille tärkeää on opetuksen selkeys ja järjestelmällisyys. Yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt koko opetushenkilöstön kesken luovat koulupäiviin turvallisuutta ja rajoja. Henkilökunnan pysyvyys lisää mahdollisuutta luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymiselle. Kohtaamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa, ja jokaiselle nuorelle tuleekin antaa mahdollisuus koulunkäynnin aloittamiseen ilman ”leimaa otsassa”.
Sospron perustason lastenkodeista peräti 18 nuorta saa kesän kynnyksellä peruskoulun päättötodistuksen. Haluamme onnitella lämpimästi heistä jokaista hienosta saavutuksesta. Lämmin kiitos myös pihakoulujemme opetushenkilöstölle kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä.
Lisätietoja:
Nupun yksikön johtaja Salla Ruohonen: salla.ruohonen(at)sospro.fi, p. 044 033 9305
Mynämäen toiminnanjohtaja Elina Martindale: elina.martindale(at)sospro.fi, p. 050 463 8573
Haluatko lukea lisää Sospron sijaishuollon palveluista Mynämäellä?
Erityistason asuinyksikkö Nuppu
Erityistason asuinyksikkö Verso
Perustason asuinyksikkö Hovilinna
Tutustu Mynämäen asuinyksiköiden tiimeihin