Avopalvelut, Kanta-Häme

Ennalta ehkäisevät kotiin tuotettavat palvelut

Perhetyö (lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja kotouttamislaki)

Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheenjäsenten kanssa perheen tarpeen mukaisella tavalla. Työskentelyä ohjaa joko lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki tai kotouttamislaki riippuen perheen tarpeesta. Työskentely tapahtuu lähellä asiakasta, perheen omassa kodissa ja lähiympäristössä.

Perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Tarpeet ja tavoitteet kartoitetaan yhdessä työskentelyprosessin aikana. Työskentely on konkreettista yhdessä tekemistä ja esimerkin kautta oppimista, tekemisen yhteydessä käydään keskusteluja eri aihealueista. Perhetyön kesto voi vaihdella muutamasta viikosta jopa vuoteen.

Perhetyön tavoitteena on mm. nostaa esille lapsen tarpeet sekä turvata lapsen etu perheen haastavassa elämäntilanteessa, tukea ja vahvistaa perheen arjessa selviytymistä, tukea ja ohjata vanhempia vanhemmuuden eri osa-alueilla sekä laukaista mahdollinen kriisitilanne, ehkäistä uusien ongelmien syntyminen ja korjata nykyistä tilannetta.

Työskentelyn vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti yhdessä nuoren kanssa digitaalisella mittaristolla, joka on päivitetty Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämössä 2017.

Yhteiskunnallisesti hyvin toteutettu perhetyö on taloudellisesti järkevää. Perhetyön tuella mahdollistetaan lasten kotona asuminen sekä ehkäistään ylisukupolvista syrjäytymisen kierrettä.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta (lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja kotouttamislaki)

Tukihenkilön tehtävänä on tukea asiakasta erilaisissa elämäntilanteissa yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tapaamiset tukihenkilön kanssa voivat olla toiminnallisia tai keskustelua tai molempia. Maahanmuuttotaustaisten asiakkaiden kohdalla korostuu etenkin kotoutumisprosessin ja kielitaidon kehittymisen tukeminen.

Ammatillinen tukihenkilö voi toimia linkkinä uudelle paikkakunnalle opiskelemaan tulevalle nuorelle, tai opastaa pienen vauvan saaneita tuoreita vanhempia. Hän voi olla apuna etsimässä uutta harrastusta tai tukea omaan vuokra-asuntoon itsenäistyvää nuorta arjen hallinnassa.

Avomuotoinen perhekuntoutus

Lastensuojelun avohuollon palveluna toteutettava avomuotoinen perhekuntoutus on vaihtoehto perinteiselle, laitosmuotoiselle perhekuntoutukselle. Kyseessä on intensiivinen työskentelymalli perheen omassa kodissa (tai palveluntuottajan asunnossa) ja omassa toimintaympäristössä. Perheen arjen sujumisen lisäksi keskitytään perheenjäsenten psyykkiseen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen.

Avomuotoisessa perhekuntoutuksessa hyödynnetään perhetyön menetelmiä (mm. perhearviointi, ratkaisukeskeisyys, yhteinen tekeminen arjessa). Työskentelyyn otetaan tarvittaessa mukaan muita perheen/yksilön kuntoutuksessa mukana olevia tahoja. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Perhekuntoutuksen tavoitteena on lapsen kasvuolosuhteiden turvaaminen tukemalla vanhempia kasvatustehtävässä ja vahvistamalla koko perheen voimavaroja. Perhekuntoutuksen avulla perhettä pyritään tukemaan siten, että lapsen asuminen kotona on lapsen kannalta hyvä ja turvallinen ratkaisu.

Perheiden kotona tehtävä perhekuntoutus on useimmiten inhimillinen, turvallinen, tuloksellinen ja kustannuksiltaan tehokas tapa korvata laitosmuotoinen perhekuntoutus (perhe joutuu siirtymään pois omasta toimintaympäristöstään) sekä ehkäistä lapsen tai nuoren huostaanotto ja laitossijoitus hankalassakin lähtötilanteessa. Kotikuntoutustyöskentely sopii myös laitoskuntoutuksen jatkoksi tai siihen motivoivaksi jaksoksi, mutta myös itsenäiseksi tukitoimeksi.

Kuntoutusjakson kesto ja laajuus räätälöidään yhdessä perheen ja asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden mukaiseksi. Vaikuttavuutta ja muutosta arvioidaan työskentelyn edetessä yhteistyössä perheen kanssa.

Valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot

Mansikkapuisto Oy tuottaa sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain mukaisia valvottuja tapaamisia

  • Valvottu tapaaminen: Valvotuissa tapaamisissa valvoja on tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan
  • Tuettu tapaaminen: Tuetuissa tapaamisissa valvoja on käytettävissä tapaamisen ajan
  • Valvottu vaihto: Valvotuissa vaihdoissa valvoja huolehtii, että lapsi siirtyy vanhemmalta toiselle

Valvonnalla ehkäistään lapseen kohdistuvaa uhkaa ja erityistä huolta. Valvonnan perusteita voivat olla esim. huoli vanhemman kyvyttömyydestä hoitaa lasta tai lapsen psyykkisen turvallisuuden vaarantuminen. Valvotuissa tapaamisissa henkilökunta huolehtii tapaamisen kulusta.

Tapaamiset järjestetään kodinomaisissa ja asiakasta leimaamattomissa tiloissa. Tapaamispaikassa on eri-ikäisille lapsille sopivia leluja ja pelejä. Yhdessäoloa varten on askartelumateriaalia ja leipomistarvikkeita. Tapaamispaikan lähellä on luontoa ja leikkipuisto, jos tapaamisen aikana on sopimuksen mukaan mahdollisuus ulkoilla.

Tapaamispaikkaan pääsee kulkemaan julkisilla kulkuneuvoilla ja pysäköintimahdollisuudet ovat hyvät ja ilmaiset.

Valvottujen tapaamisten järjestämisessä noudatetaan tilaajan kanssa tehtyä sopimusta, jossa määritellään tapaamisten tiheys ja kesto.

Lapsiperheiden kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, palveluseteli)

Kotipalvelua voivat saada lapsiperheet, joilla on tarve tilapäiseen lastenhoitoapuun tai välttämättömään kodinhoitoapuun. Apu voi olla ruoanlaittoa, kodinhoitoa, kaupassa käyntiä, pyykinpesua, harrastusten tukemista tai kasvatuksessa ohjaamista.  Työskentelyssä korostuu vanhemman ja lasten kanssa yhdessä tekeminen.

Jälkihuolto ja tuetun asumisen palvelut (lastensuojelulaki ja kotouttamislaki)

Jälkihuolto

Jälkihuollon tavoitteena on tukea nuorta selviytymään arjessa sekä lisätä elämänhallintaa. Työmuotoina käytetään itsenäistämisohjelmaa, jälkihuollon ohjaajan lähityötä ja erilaisia tuetun asumisen muotoja. Asiakkaaksi sopivat itsenäistyvät nuoret, joilla on jälkihuolto-oikeus. Palvelu mahdollistaa kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleen nuoren turvallisen paluun kotiseudun arkeen.

Sijoituksen päätyttyä useimmat nuoret tarvitsevat tueksi luotettavaa aikuista, jolta on mahdollista pyytää apua. Nuoret tarvitsevat vahvistusta tunteelle, että hänestä ja hänen verkostonsa hyvinvoinnista välitetään edelleen. Nuoret tarvitsevat lisäaikaa arjen hallinnan opettelussa muuttuneessa elinympäristössä. Vahvistamalla toivoa ja uskoa tulevaisuuteen tuetaan nuoren mahdollisuuksia kiinnittyä yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallisesti hyvin toteutettu jälkihuolto on taloudellisesti järkevää. Muutaman vuoden jälkihuollon tuella on mahdollista ehkäistä pitkäaikaisen syrjäytymisen uhka.

Työskentelyn vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti yhdessä nuoren kanssa digitaalisella mittaristolla, joka on päivitetty Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämössä 2017.

Asumisen palvelut

Asumisharjoittelun ja tuetun asumispalvelun toiminta-ajatuksena on tukea asiakasta elämänhallinnassa sekä vahvistaa arjenhallinnan taitoja. Työskentely perustuu lähiohjaajan tapaamisiin, yhteiseen keskusteluun, yhdessä tekemiseen ja sitä kautta oppimiseen.
Itsenäistämisohjelman avulla harjoitellaan arjen taitoja portaittain kohti taitojen itsenäistä hallintaa ja tunnetta omasta voimaantumisesta. Ohjaaja tukee tämän tunteen tunnistamista. Kohderyhmänä ovat itsenäistyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset.
Palvelu mahdollistaa Hämeenlinnan ulkopuolella sijoitettuna olleen nuoren turvallisen paluun kotiseudulle.

Tukiasunnot ovat joko yksiöitä tai kaksioita. Tukiasunnot sijaitsevat keskeisillä alueilla, joista on kohtuullinen matka esim. oppilaitoksiin. Tukiasunnot ovat peruskalustettuja.

Työskentelyn vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti yhdessä nuoren kanssa digitaalisella mittaristolla, joka on päivitetty Sitran Vaikuttavuuskiihdyttämössä 2017.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Tukihenkilön tehtävänä on tukea nuorta erilaisissa elämäntilanteissa yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tapaamiset tukihenkilön kanssa voivat olla toiminnallisia tai keskustelua tai molempia.

Ammatillinen tukihenkilö voi toimia linkkinä uudelle paikkakunnalle opiskelemaan tulevalle nuorelle, tai opastaa pienen vauvan saaneita tuoreita vanhempia. Hän voi olla apuna etsimässä uutta harrastusta tai tukea omaan vuokra-asuntoon itsenäistyvää nuorta arjen hallinnassa.