Olemme Sosprossa tehneet tietoista ja kokonaisvaltaista kehittämistyötä vahvuusperustaisen työskentelymme parissa kiinnittämällä huomiotamme lapsissa, nuorissa ja heidän vanhemmissaan sekä toinen toisissamme olevaan hyvään – onnistumisiin ja vahvuuksiin. Olemme harjoitelleet hyvän huomaamista – erityisesti huonoinakin hetkinä ja haastavissakin tilanteissa. Olemme harjoitelleet siitä puhumista ja tietoisesti sen näkyväksi tekemistä ja ennen kaikkea sen todentamista kirjoittamissamme dokumenteissa ja asiakirjoissa. Olemme päättäneet toimia näin, sillä tiedämme, että hädässä ja avun tarpeessa olevan ihmisen mieli rauhoittuu, kun kohtaamme hänet arvostavasti, vahvuuksien varaan elämää rakentaen ja onnistumisia mahdollisten. Tähän rakentuu Sospron tarina ja tämä on työmme ydin!
Sospron Sampo on Hämeenlinnassa sijaitseva lastenkoti, jossa on kaksi 7-paikkaista asuinyksikköä, perustason yksikkö Mansikkapuisto sekä erityistason yksikkö Kajastus. Kajastuksessa vahvuusperustaista työskentelyä on eletty todeksi moninaisin keinoin ja tavoin. Työskentelytavan ihanuus piileekin siinä, että jokainen osaa ja saa toteuttaa vahvuusperustaista työskentelyä omannäköisenä, tavoite ja merkitys vuorovaikutustyölle pysyvät samoina.
Kajastuksen ohjaajat kuvailevatkin vahvuusperustaista työskentelyään:
”Työotteeksi, joka perustuu uteliaisuuteen ja aitoon kiinnostukseen. Jotta lapsi voi hyödyntää vahvuuksiaan arjessa, täytyy meidän ohjaajien olla kiinnostuneita lapsesta ja hänen mielenkiinnonkohteistaan sekä elämäntarinastaan. Meidän aikuisten tehtävä on rohkaista ja kannustaa lasta näkemään itsensä arvokkaana ja hyvänä juuri näiden vahvuuksien kautta sekä auttaa heitä tunnistamaan omia voimavarojaan, kykyjään ja taitojaan. Parhaiten tämä onnistuu aktiivisessa dialogissa ja positiivisen vuorovaikutuksen kautta, joka tosin vaatii ohjaajalta erityistä osaamista.”
”Omassa työssäni pyrin hyödyntämään eläin- ja luontoavusteisia menetelmiä sekä Voimauttavan Valokuvauksen menetelmää vahvuusperusteisen työskentelyn välineinä. Niiden kautta pystyn monin eri tavoin lähestymään lapsen/nuoren mielenkiinnon kohteita ja tutustumaan hänen elämäntarinaansa. Menetelminä ne mahdollistavat osallisuutta, onnistumisen kokemuksia sekä vahvistavaa itsereflektiota. Vuorovaikutuksessani korostuvat toivon näkökulma sekä ratkaisukeskeinen ajattelu.”
”Kun sitten arki lyö lunta tupaan ja vastoinkäymisiä tulee, lähestymme haasteita vahvuuksien ja kannattelevien asioiden kautta, emmekä keskity epäonnistumisiin ja heikkouksiin. Epäonnistumistakin lähestytään sen kautta, mikä tapahtuneessa kuitenkin oli hyvää, aina sieltä jotain löytyy. Tämä on jo itsessään sitä hyvän huomaamista, että muistetaan arjessa se, että: ”Mihin keskitytään, se kasvaa”.
Kajastuksessa lapset ovat aktiivisia vaikuttajia omassa elämässään, joka näkyy mm. yhteisöllisessä toiminnassa sekä sen suunnittelussa. Ohjaajien kuvaamana vahvuusperustaisuus näkyy Kajastuksen arjessa näin:
”Vahvuusperustainen työskentely ja hyvän huomaaminen näkyy meidän arjessamme lasten kannustavana kohtaamisena. Lapsi saa näyttäytyä arjessa omana itsenään. Hänen erityispiirteitään tunnistetaan, ymmärretään ja sanoitetaan ikätasoisesti. Lapsessa olevaa hyvää mm. ystävällisyyttä, huumorintajua, toisten huomioimista jne. ei jätetä huomioimatta, vaikka kaikki eivät aina haluakaan kuulla omasta itsestään hyviä asioita. Lasten pienetkin teot toivottuun suuntaan huomataan. Myös vanhemmille tehdään näkyväksi lapsessa olevaa hyvää.
”Vahvuusperustainen työskentely vahvistaa lapsen itsetuntoa ja eheyttää minäkuvaa. Lapsi alkaa pikkuhiljaa näkemään hyvää itsessään, toisissa ja koko maailmassa. Vahvuusperustainen työskentely tukee haastavien elämäntilanteiden kuormittamaa lasta kasvamaan kohti potentiaaliaan. Sen vahvistaminen mikä lapsessa on hyvää vähentää tarvetta kontrolloida ja rajoittaa.”
Kajastuksen yksikön johtaja Maria Iso-Oja pohtii, että:
”Vahvuusperustaisuus ja hyvän huomaaminen näkyy siinä, että lasten kohtaamisessa/ohjaamisessa käytetään niitä tapoja, joiden on koettu toimivat kyseisen lapsen kanssa. Käytetään hyväksi sitä minkä lapsi kokee turvalliseksi, tai sietää parhaiten. Tarjotaan lapsille mahdollisuutta käyttää vahvuuksiaan.
Lapsia kiitetään pienistäkin teoista ja huomioidaan heidän positiiviset tekonsa, sekä asiat sekä ne huonot, jotka ovat jääneet tekemättä. ”Kehutaan” arkisista asioista ikään kuin ohi mennen. Isoja onnistumisia voi huomioida isomminkin. Negatiivisiin asioihin ei jäädä kiinni vaan ne jätetään taakse, kun on käsitelty.”
Vahvuusperustainen työskentely on meidän tietoinen valintamme. Kiinnostuitko, kerromme mielellämme lisää!