Me kaikki koemme elämässämme välillä kuormittavia ja stressaavia tapahtumia. Stressireaktiot ovat useimmiten lyhytkestoisia ja toivumme niistä ongelmitta. Joka neljäs lapsi kuitenkin kohtaa sellaisen vakavan traumaattisen tapahtuman ennen aikuisikää, joka vaikuttaa hänen kehitykseensä ja terveyteensä (Costello ym. 2002).
Uusia asioita ja tilanteita tulee lapselle eteen päivittäin. Kuormitus ei ole aina pahasta. Ongelmia tulee, kun lapsen kokema kuormitus on liian suurta hänen selviytymiskykyynsä ja ympäristön tarjoamaan tukeen nähden. Tällöin sekä keho, että mieli uupuvat. Neurokirjon lapsi kuormittuu vielä muita lapsia helpommin, koska hänen aistimustensa säätelyjärjestelmä voi olla yli- tai alivirittynyt.
Kuormituksen paremmalla tunnistamisella, sen vaikutuksiin tutustumisella sekä sen säätelyä harjoittelemalla on puolestaan lähtemättömät positiiviset vaikutukset lapsen hyvinvoinnille. Hyvinvointia tukevat myös muun muassa arjen ennakoitavuus ja positiiviset rutiinit, aistiesteetön ympäristö, lapsilähtöisten menetelmien hyödyntäminen sekä aikuisen positiivisen utelias mieli. Lapsi oppii vahvuuksista ja onnistumisista enemmän kuin siitä, mikä meni pieleen. Lapsen hyvinvointia vahvistettaessa on otettava huomioon myös, että on taitolaji puhua neutraalisti, vahvuusperustaisesti, arvostavasti ja vanhempien kokemuksia kunnioittaen. Tässä me haluamme Sosprolla erityisesti onnistua.
On ehdottoman tärkeää tehdä yhteistyötä!
Etenkin lasten kuormittuneisuuden ja trauman hoidossa on tärkeää, että työskennellään monialaisesti ja riittävän yhtenäistä, turvallista arkea luoden. Työntekijöiden yhteistyö on ehdottoman tärkeää. Lapsen ja perheen tulee pystyä luottamaan meihin sosprolaisiin myös kriisien ja hankaluuksien hetkellä. Tällöin lasta hoitavan lastensuojelun yksikön toiminnan suunnittelun merkitys korostuu lapsen ja vanhempien tuen tarpeeseen vastaamisessa. Meillä Sosprossa yksiköiden toimintasuunnitelmat toimivat tämän tahtotilan, työn kuvaamisen ja konkretisoimisen pohjana.
Toimintasuunnitelma konkretisoi ja nostaa tärkeät asiat esille
Lasten ja perheiden tuen tarpeeseen haetaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä yksikön toimintasuunnitelmaan sisältyvän kasvuympäristösuunnitelman ja sitä tukevan henkilöstön koulutus- ja työhyvinvointisuunnitelman avulla. Toimintasuunnitelma tukee ja ohjaa kokonaisuutena yksittäisen ohjaajan ja koko työryhmän toimintaa sekä palveluiden kehittämistä. Kasvuympäristösuunnitelma tiivistää kasvatuksen, hoidon ja kuntoutuksen ytimen vastaten kysymykseen – Minkä varaan asiakaslähtöinen työmme perustuu?
Työstimme sijaishuollon asuinyksiköiden ja avopalvelutiimien toimintasuunnitelmia viimeksi vuosittaisilla Esihenkilöpäivillämme marraskuussa. Tilaisuudessa esihenkilömme nostivat esille vahvoja perusteita toimintasuunnitelmien merkityksestä asiakashyödyn varmistamisessa. Esimerkiksi:
”Toimintasuunnitelma kertoo, millainen työyhteisö olemme ja mitä ja millaista palvelua haluamme ja osaamme tarjota. Se tekee työtä näkyväksi, sanallistaa ja luo yhteisen suunnan, nostaen tärkeät asiat esille.”
”Henkilöstön näkökulmasta toimintasuunnitelma auttaa hahmottamaan palveluiden kokonaisuutta ja konkretisoi tahtotilaamme ja tekemistämme. Se on tärkeä yhdessä tekemisen väline.”
”Työntekijätasolla se kertoo, mitä minulta odotetaan ja auttaa vaikeissakin tilanteissa. Se luo innostuneisuutta ja jopa voimaannuttaa.”
Tärkeitä nostoja ja havaintoja esihenkilöiltämme. Lastensuojelupalvelun tahtotilan avaaminen ja konkreettinen kuvaaminen varmentaa, niin asiakkaan, kuin henkilöstön oikeusturvaa.
Lisätietoja:
kuntoutusjohtaja Matti Kauppi: matti.kauppi(at)sospro.fi, p. 050 404 5144
(Johdannon lähde: E. Jane Costello, Alaattin Erkanli, John A. Fairbank & Adrian Angold. The prevalence of potentially traumatic events in childhood and adolescence. Journal of Traumatic Stress, 2002, Volume 15, Issue 2).