Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien erityispalvelujen tarve on yhteiskunnassamme kasvanut jo pitkään. Jo ennen koronapandemiaa yhteiskuntamme lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä raportoitiin laajasti. Lapsilla tavallisimpia mielen hyvinvointiin liittyviä haasteita ovat itsehillinnän, käyttäytymisen ja keskittymisen vaikeudet, ahdistuneisuus ja masentuneisuuden tunteet sekä itsetuhoiset puheet, ajatukset ja teot. Lasten ja nuorten käyttämä ja kokema väkivalta näyttää polarisoituvan ja vakava väkivalta nuorten välillä lisääntyneen (THL, Nuorten välinen väkivalta, Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen 2023).
Tämä hyvinvoinnin haaste näkyy myös lastensuojelussa, jossa vakavat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat usein taustalla, kun lapsi tarvitsee sijoituspaikkaa kodin ulkopuolelta. Emme ole lastensuojelun palveluissa irrallaan myöskään yhteiskunnallisesta keskustelusta korjaavista toimenpiteistä. Toisaalta vaaditaan kovempia rangaistuksia ja tiukempia rajoja ja toisaalta taas toivotaan vahvempia aikuisresursseja esimerkiksi kouluihin.
Me Sosprossa ajattelemme, että lasten oireiluun ja pahaan oloon voidaan ja pitää vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kasvatuksellisin keinoin. Lasten hyvinvoinnin lisääminen ja vahvistaminen on vaikuttavampaa kuin pahoinvointiin reagointi sanktioilla. Tässä haluamme erityisesti onnistua.
Yksi hyvin tärkeä keino lisätä hyvinvointia on ravitsemus ja ruokahuoltoon liittyvä sosiaalinen ulottuvuus. Melko tuoreena julkaisuna Pesäpuun kanssa yhteistyönä tehty opinnäytetyö, Lapsen myönteisen keho- ja ruokasuhteen tukeminen: opas lastensuojelun työntekijöille, nosti esiin yhteiskunnassamme näkyvät haasteet lasten keho- ja ruokasuhteessa. Sote-ammattilaisten on tärkeää tiedostaa näiden teemojen merkitys omassa vuorovaikutustyössään herkässä kehitysvaiheessa olevien lasten ja nuorten kanssa (Siljander, Ruokolainen 2022).
Ravitsemustieteellisten tutkimusten tulosten perusteella, ravinnolla on merkittävä ja suora terveyttä edistävä ja psyykkisiä oireita lievittävä vaikutus. Sen vuoksi halusimme Sosprolla lähteä selvittämään, miten me voisimme omassa toiminnassamme vaikuttaa lasten hyvinvoinnin kehittymiseen myös tästä näkökulmasta. Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen laitos valikoitui kumppaniksemme, ja sen kanssa toteutimme lastenkotiemme ruokahuoltoa koskevan laajan selvityksen ja kirjallisuuskatsaukseen perustuvat toimenpide-ehdotukset ruokahuoltomme toimivuuden ja lasten osallisuuden lisäämiseksi.
Viime vuonna valmistunutta ruokahuoltomme nykytilakartoitusta on hyödynnetty luomalla lastenkoteihin ruokahuollon kehitystoimenpiteet, jotka tukevat jokaisen yksikön ruokahuollon laadukasta toteutusta. Toimenpideohjeet sisältävät ruokakasvatuksen ja kestävän kehityksen merkityksen, ravitsemuksen laadun vahvistamisen kala- ja kasvisruokapainotteisuuden sekä kuitujen riittävyyden varmistamisen avulla, terveen ruokasuhteen ja osallisuuden ylläpitämisen käytännöt sekä ruokahuollon laadun vaikutukset psyykkisten sairauksien ehkäisyyn ja oireiden lievittämiseen.
Edellinen uutisemme aiheesta (18.3.2022):
Kehitämme Sospron sijaishuollon yksiköiden ruokahuoltoa – selvitys valmistunut
Lisätietoja:
Laatujohtaja Helena Nyman-Jokinen: helena.nyman-jokinen@sospro.fi, p. 040 833 5369