Lapselle hyvä kasvuympäristö tarkoittaa esimerkiksi turvallisia tiloja, lapsen ja perheen tarpeisiin sopivia palveluja sekä lapsen iän ja kehitystason huomioivaa ja lasta arvostavaa vuorovaikutusta. Kehittyäkseen lapsi tarvitsee vastavuoroista vuorovaikutusta, joka on toistuvaa ja lapsen kehitystä ja kasvua huomioivaa.
Aloitimme kasvuympäristöjemme kirjallisen kuvaamisen ja konkretisoimisen osana Sospron ”Johda huolella – Johda huoletta” johtajakoulutusta tämän vuoden tammikuussa. Yksiköiden toimintasuunnitelmien osana kasvuympäristösuunnitelmia lähdettiin työstämään työryhmien lähiesihenkilöiden johdolla. Oleellista ja jopa nöyryyttä vaativaa on uskaltaa tässä työstämisessä haastaa itseämme, eikä antaa vanhojen uskomusten ohjata ja määrätä työryhmiemme tekemistä ja työmme kuvaamista. Tavoitteena on ollut tunnistaa jokaisessa työryhmässä: Mistä olemme toiminnassamme ja kulttuurissamme ylpeitä? Ja mitä se tarkoittaa konkreettisina tekoina arjessa ja jokaisessa työvuorossa?
”Haluamme erityisesti kiinnittää huomiota”. Tämä toteamus toimii Sospron kasvuympäristösuunnitelmien ytimenä.
Mielestämme kasvuympäristö on kokonaisuus ja sen ehyenä välittyminen lapsille ja perheille vaatii tekemisen ja tomintaideologian konkretisoimisen lisäksi työryhmän vahvaa ymmärrystä ja sitoutumista tähän yhteiseen ytimeen. Työryhmän yleinen ilmapiiri ja toimintakulttuuri ihmissuhteineen vaikuttaa merkittävällä tavalla lapsen psyykkiseen hyvinvointiin, paitsi nykyhetkessä, myös tulevaisuudessa. Juuri kasvuympäristön käsittäminen kokonaisuudeksi luokin edelleen merkitystä jokaisen työryhmän jäsenen henkilökohtaisten tavoitteiden tunnistamiselle, osaamisen hyödyntämiselle ja kehittämiselle. Tätä kautta vahvistamme ymmärrystä siitä, millaisia supervoimia kussakin työryhmässä sen eri jäsenillä on ja miten niitä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää kasvuympäristön luomisessa ja toteuttamisessa. Kasvuympäristö on siis todellakin osiemme summa.
Pohtiessamme kunkin yksikön toimintaa, vahvuuksia, konkretiaa ja sanomaa ”näillä ihmisillä näille lapsille, nuorille ja perheille” pystymme parhaimmillaan myös luomaan toiminnalle ja työryhmän jäsenten erilaisille vahvuuksille merkitystä, joka osaltaan vaikuttaa positiivisesti myös koettuun työhyvinvointiin.
Aikomuksista tekoihin ajatuksella pohdimme kasvuympäristön merkitystä esihenkilöiden ja muutaman työryhmän kanssa. Alla kuva Jokioisilla sijaitsevan Nuorisokoti Ermin työryhmästä työskentelypäivän yhteydessä. Ehkäpä yhteisenä tekijänä löytyi se, että kasvuympäristön kuvaaminen konkretisoi, mitä tehdään ja miksi tehdään. Onkin tärkeää aluksi pystyä kuvaamaan, minkä varaan toiminta nyt lasketaan. Mikä on merkityksellistä ja mikä tekee yksiköstä juuri sen yksikön. Nykytilan kuvaaminen antaa toiminnan kehittämiselle perustan ja suunnan. Tämä vaatii pysähtymistä, konkretiaa, mutta myös tunteenpaloa ja ylpeyden tunnetta. Nykytilan kuvaamisessa olemmekin rohkaisseet kaikkia esihenkilöitämme ja työryhmiä tekemään näkyväksi oman yksikkönsä vahvuudet ja supervoimat. Näemme kasvuympäristön kuvaamisen mahdollisuutena kehittää yksikön omaa erityisyyttä. Sospron rohkeutta on, että jokaisen työryhmän kasvuympäristökuvauksissa näkyy erilaiset tavat kuvata työryhmänsä erityisyyttä ja nykytilaa. Kunkin yksikön kasvuympäristöstä voi lukea lisää toimipiste-esittelyistä, jonne päivitämme kuvauksia sitä mukaan, kun ne yksiköissä valmistuvat.
Kasvuympäristökuvauksemme luovat meille suuntaa ja vahvistaa asiakkaiden oikeusturvaa. Luotamme Sospron tarinaan ja meihin sen tekijöinä. Näemme pintaa syvemmälle ja tuemme hyvää. Se rakentaa luottamusta ja mieli vahvistuu. Tämä on työmme ydin.
Lisätietoja:
kuntoutusjohtaja Matti Kauppi: matti.kauppi(at)sospro.fi, p. 050 404 5144