Olemme etsineet Sospron laatujärjestelmän rakentamisen yhteydessä ratkaisuja ja työvälineitä laadun, vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksen seurantaan sekä seurantatiedon avulla toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
Syksyllä 2021 otimme käyttöön koko Sospron yhteisen poikkeamien hallintamallin tukemaan omavalvontaamme ja toiminnan kehittämistä havaittujen palautteiden avulla. Poikkeamien hallinnan lisäksi toinen kehityskohteemme on ollut asiakaskohtaisen laadun ja palveluidemme vaikuttavuuden mittaaminen. Tällainen mittaaminen ei ole helppoa, sillä lastensuojelussa ei ole vakiintuneita palveluiden vaikuttavuuden mittareita. Haastetta mittaamiseen tuo se, että lapsen suojelua ja perheiden tukea mietittäessä ratkaisut eivät useinkaan ole yksiselitteisiä, vaan hyvinkin kiperiä.
Tutkimustieto kertoo meille kuitenkin, että lastensuojelussa hyvä vuorovaikutussuhde työntekijän ja asiakkaiden välillä kannattelee pitkälle myös vaikeiden asioiden käsittelyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2020 julkaisema tutkimusraportti teininä sijoitettujen lasten hoidosta nostaa hienosti esiin tosiasian, ettei yhdenkään yksittäisen terapiamuodon tai työmenetelmän ole todennettu olevan sijoitettujen lasten kanssa työskenneltäessä toista vaikuttavampi, vaan kuntoutuksen kulmakivenä toimii ihmissuhdeperustaisuus ja vaikuttavuutta tuo toimiva vuorovaikutussuhde omaohjaajatyössä. (Lähde: Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa)
Terapiamaailmassa vuorovaikutussuhteen merkitystä painottava ajattelutapa tunnetaan nimeltä Feedback-informed Treatment (FIT). Yhdysvaltalainen psykologian tohtori Scott D. Miller on kehittänyt näyttöön perustuvia mittareita tukemaan vuorovaikutussuhteen kehittymistä ja tukemaan palautetietoista työskentelyä. Millerin kehittämien FIT-mittareiden avulla työntekijä pystyy ottamaan vahvemmin työssään huomioon asiakkaan kokemuksen ja suuntaamaan työskentelyään saadun palautteen mukaan. Palautetietoisen työotteen vaikuttavuus koettuun hyvinvointiin on tutkittu olevan jopa 25 prosenttia parempaa, kuin perinteisten terapeuttisten menetelmien käyttäminen! (Lähde: Enhancing the effect of psychotherapy through systematic client feedback in outpatient mental healthcare: A cluster randomized trial) Vaikka palautetietoinen työote on terapiamaailmasta lähtöisin, viitekehyksestä riippumattomana lähestymistapana sosiaali- ja terveyspalveluiden arviointiin sekä laadun ja vaikuttavuuden lisääntymiseen, se on hyvin sovellettavissa myös lastensuojelupalveluihin palautetietoisena työotteena.
Palautetietoista työskentelyä vahvistetaan Sospron yksiköissä
Olemme Sosprolla lähteneet vahvistamaan palautetietoista työskentelyä ja ottaneet tämän vuoden alussa käyttöön kaksi uutta työvälinettä, jotka molemmat toimivat meillä palautetietoisen työotteen ”FIT-mittareina”. Nämä ovat asiakaskokemusmittari ja toimintakykymittari. Asiakaskokemusmittarin avulla saamme tietoa siitä, onko asiakas kokenut tulleensa kuulluksi ja onko antamastamme palvelusta ollut hänelle hyötyä. Sijaishuollossa käyttöönotetun toimintakykymittarin avulla lapsi pystyy itse arvioimaan hyvinvointiaan ja toimintakykyään sekä muutosta niissä. Yksi Sospron arvoista on osallisuus ja nämä molemmat mittarimme osallistavat asiakkaita aivan uudella tavalla oman tilanteensa arviointiin ja näin lisäävät kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemusta. Samalla mittarit auttavat meitä muokkaamaan työtapaamme ja toimintaamme asiakkaan kokemuksen perusteella. Näin muodostuu asiakkaan ääntä ja kokemusta entistä enemmän kunnioittava työote, jolloin osallisuuden kokemus alkaa itsessään vahvistamaan ja kuntouttamaan asiakasta.
Meille sosprolaisille palautetietoinen työote on tärkeä ammatillinen työkalu. Palautetietoisen työotteen ytimessä on kysymys, kuka arvioi miltä minusta tuntuu? Tähän näkökulmaan perustuva työote vahvistaa ja fokusoi työtämme ja välittömästi saamamme palaute mahdollistaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden tunnistamista. Kun seuraamme systemaattisesti ja pitkäjänteisesti mittareidemme tuloksia, saamme myös paremman kokonaiskäsityksen työmme laadun ja vaikuttavuuden kehittymisestä. Pystymme myös luotettavin luvuin kertomaan palveluidemme laadusta yhteistyökumppaneillemme sekä palvelujemme tilaajille. Sospron kuntoutusjohtaja Matti Kauppi kiteyttää:
”Laatu on kokonaisuus ja pieniä hetkiä. Työmme laadun ja vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan sitä, että olemmeko onnistuneet asiakkaiden kuntoutuksessa ja onko toiminnalle tai palvelulle asetettuihin tavoitteisiin päästy. Näin syntyy selkeä polku toimintakykymittarin, asiakaskokemusmittarin, poikkeamien hallinnan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelman/palvelusuunnitelman välille. Asiakkaan osallisuuden tunteen vahvistamien on tässä kaiken ydin.”
Uskomme vahvasti, että tämän asiakkaan ääntä ja hänen omaa arviota hyvinvoinnistaan vahvistavan työotteen kautta olemme oikealla hyvinvointia aikaan saavalla tiellä ja teemme visiomme mukaisesti matkaa kohti sosiaalialan ennakkoluulotonta edelläkävijyyttä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt keväällä 2021 palautetietoisen lastensuojelun pilotoinnin, jonka tavoitteena on sovittaa FIT-mittari lastensuojelun käyttöön. Tästä voit lukea lisää näistä linkeistä avautuvista tietolähteistä:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogi: Kohti palautetietoista lastensuojelua
Lisätietoja:
Laatujohtaja Helena Nyman-Jokinen: helena.nyman-jokinen@sospro.fi, p. 040 833 5369