Kerroimme loppukeväällä 2022, että Sospron sijaishuollon yksiköissä on otettu käyttöön asiakkaan ääntä ja kokemusta kunnioittava palautetietoinen työskentelytapa, joka suuntaa katsetta työskentelysuhteen toimivuuteen ja kehittymiseen asiakassuhteen aikana. Palautetietoisen työskentelyn aikana seurataan systemaattisesti lapsen kuntoutuksen edistymistä ja säädetään tekemistä lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Se tarkoittaa jatkuvaa seurantaa ja arviointia sijaishuollolle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja työskentelyn vaikutuksista lapsen toimintakykyyn. Se tarkoittaa sitä, että kysymme säännöllisesti lapselta, kuinka sinä voit ja mitä sinulle kuuluu ja saatuamme vastauksen, fokusoimme työskentelyämme vastausten perusteella.
Työvälineenä olemme käyttäneet lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia tutkivaa toimintakykymittaria. Mittari on itseasiassa viiteen eri elämän osa-alueeseen jaoteltu kyselylomake, johon lapsi, hänen vanhempansa ja omaohjaaja antavat numeraalisen arvion (1–5) lapsen elämään liittyvistä väittämistä. Työvälineen avulla nostamme yhteiseen keskusteluun ja arviointiin lapsen toimintakyvyn kehittymisen eri osa-alueilla ja niille asetettujen tavoitteiden toteutumisen.
Työskentelytapaa on nyt harjoiteltu keväästä alkaen pienin ja hallituin askelin. Omaohjaajat ovat käyneet läpi kyselyä yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa kolmen kuukauden välein. Lapset ovat saaneet vastata väittämiin itsenäisesti tai ohjaaja on keskustelun avulla tukenut lapsen näkemyksen kirjaamista. Vanhempien kanssa väittämiin on vastattu puhelinkeskusteluiden tai tapaamisten yhteydessä. Samalla kun lapsi ja vanhempi antavat oman arvionsa lapsen tilanteesta, tekee omaohjaaja oman arvionsa moniammatillisen työryhmän tukemana. Kun sama toistetaan kolmen kuukauden välein, alkaa toimintakykymittari piirtämään muutoskäyrää annetuista vastauksista ja muutoksista niissä. Näin tehdyistä arvioinneista syntyy kiinnostava ja monipuolinen kokonaiskuva lapsen tilanteesta, sen kehittymisestä ja tavoiteltujen asioiden toteutumisesta.
Millaisia kokemuksia uudesta työtavasta on nyt sitten saatu?
Sospron yksiköissä lapset, osittain myös vanhemmat, ovat suhtautuneet toimintakykymittarin käyttöön alkuun vaihtelevasti ja hieman epäröiden. Omaohjaajat ovatkin pyrkineet keskusteluissa nostamaan esiin mitä hyötyä kysymyksiin vastaamisesta ja yhteisestä arvioinnista lapselle voisi olla. Pirkanmaalla sijaitsevan Takahuhdin yksikön johtaja Taru Tamminen kertoo, että ”Osan lapsien on ollut haastavaa nähdä asioita omassa toiminnassaan, kun omaa toimintaa pitäisi miettiä sekä arvioida. Lasten ja vanhempien kanssa käydään aktiivista keskustelua, mikä hyötyä on, kun tuloksia saadaan näkyviin ja miten niitä pystytään hyödyntämään jatkossa, kun asetetaan tavoitteita.”
Myös työntekijät ovat suhtautuneet uuteen toimintatapaan ja uuden työvälineen käyttöönottoon vaihtelevan uteliaasti ja ihmetellen, osin ehkä mutistenkin uuden tehtävän haltuun ottamisesta. Kun kyselyä on kuitenkin lähdetty yhdessä kokeilemaan ja sen käyttö on tullut tutummaksi ja muutoksen tuloksia on alkanut piirtymään kaavioon, on hyöty seurannasta konkretisoitunut ja tullut heti paremmin näkyviin.
Muutosta kuvaavan grafiikan lisäksi Mynämäellä sijaitsevan Nupun yksikön johtaja Salla Ruohonen on ilokseen havainnut, että ”osallisuus on tietyiltä osin lisääntynyt, kun lapsen ja vanhemman kanssa keskustellaan mittarin teemoista järjestelmällisesti.”
Kanta-Hämeessä, Jokioisilla, sijaitsevan Ermin toiminnanjohtaja Säde Mäntylä puolestaan motivoi sekä työntekijöitä, että lapsia yhteiseen työskentelyyn sillä ”työntekijän näkökulmasta hoito- ja kasvatussuunnitelman tekeminen ja seuranta helpottuvat, kun toimintakykymittaria käytetään arvioinnin ja seurannan työvälineenä. Täyttöhetkellä, nuoren sekä vanhempien kanssa, saa hyvää keskustelua aiheista. Lisäksi tulokset ovat parhaassa tapauksessa auttaneet kuvastamaan tilannetta nuorelle niin, että hän on itse myös huomannut, että asiat eivät olekaan niin huonosti kuin ennen.”
Uusi työtapa ja uuden työvälineen käyttö on meillä vasta alussa ja harjoittelemme sen käyttöä ja hyödyntämistä yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Saadessamme pidemmältä ajalta käyttökokemusta, tulemme varmasti paremmin, yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa, ymmärtämään miten lapsen tilanne kehittyy sijaishuollon aikana ja pystymme toivottavasti myös kuvaamaan paremmin sosiaalityöntekijälle, miten lapsen kuntoutus on edennyt työskentelymme tuloksena ja millaisia tarpeita olemme yhdessä lapsen ja perheen kanssa tunnistaneet jatkotyöskentelyä ajatellen.
Sijoitetun lapsen toimintakykyä seuraavan työvälineen rinnalle saamme nyt lokakuussa 2022 avopalvelutiimien käyttöön uudet ja yhdessä Familarin avopalveluiden kanssa avopalveluasiakkaiden tarpeisiin kehitetyt toimintakykymittarit ja näiden käyttöönoton myötä palautetietoinen työote vahvistuu myös avopalveluiden työskentelyssä. Avopalveluiden kehitystyöstä voit lukea pian lisää nettisivuiltamme.
Lisätietoja:
Laatujohtaja Helena Nyman-Jokinen: helena.nyman-jokinen@sospro.fi, p. 040 833 5369