Sospro Kotaharjun yksiköissä useammat lapset kertovat yksiköstään, että ”tää on meidän koti” tai ”tää tuntuu mun kodilta”. Viihtyisyys ja kodikkuus on tärkeää, koska lapset usein viettävät arjestaan valtaosan yksikössä. Kodikkuus ja arkinen toiminnallisuus vaikuttavat myös siihen, että lapset viihtyvät myös paljon yksikössä tai Kotaharjussa omien menojen sijaan.
Yksikön kokeminen kodiksi tai kodikkaaksi motivoi myös lapsia osallistumaan asioista päättämiseen sekä keskusteluun yhdessä. Yhdessä auki puhuttuihin sääntöihin, aikatauluihin ja arjen rajoihin lasten on helpompi asettua. Tällöin lapset tietävät, että näin meillä on sovittu ja olen itse ollut tästä sopimassa. Lapsilla on myös halu vaikuttaa ja keskustella näistä asioista, kun koetaan, että keskustellaan yhdessä kodin asioista ja minuakin kuullaan.
Vaikka yksikkö mielletään kodiksi, se ei kuitenkaan poissulje sitä, että lapsilla on heille erityisen merkityksellinen perhe ja koti toisaalla. Yksiköistä työskennellään kuntouttavasti perheen jälleen yhdistämiseksi.
Yksiköissä lapsilta kuulee usein, että Kotaharju on ollut paras sijaishuoltopaikka, jossa lapsi on ollut. Moni lapsi myös sanoittaa, että ei halua joutua vaihtamaan paikkaa. Katajassa lapset kertovat yksikön olevan rauhallisempi kuin edellinen paikka, arki on selkeämpää, eikä epäillä joka asiasta. Aikuiset koetaan läsnä olevina, ne ei tiuski ja valita joka asiasta. Lepässä aikuiset koetaan helposti lähestyttäviksi ja ilmapiiri on rento. Aikuisien kanssa voi ”heittää läppää”. Lepässä on tällä hetkellä tiivis yhteisö aikuisien ja lapsien kesken. Lepästä itsenäistynyt lapsi kirjoitti ohjaajille kirjeen, joka alkaa sanoilla ”Tänne mut sijoittaminen pelasti mut. Eikä tämä paikka vaan te aikuiset”.
Mikä on kodin ja asuinpaikan ero?
Voisi ajatella, että kodikkuuden ja viihtyvyyden tunteeseen vaikuttaakin merkittävästi aikuiset, läsnäolo, arjen tutut struktuurit ja toiminnallisuus sekä lapsen oman toimijuuden vahvistuminen. Toki visuaalisesti kodikas ja viihtyisä yksikkö vaikuttaa myös ja tähän Kotaharjun yksiköissä pyritään myös.
Kotaharjussa pyritään aina pitkäjänteiseen työskentelyyn ja siihen että sijaishuoltopaikan muutoksella ei rikota syntynyttä merkityksellistä suhdetta aikuisiin, yhteisöön ja kodinomaiseen yksikköön. Tunne siitä, että oma yksikkö on koti, vaikuttaa myös luvattomiin poissaoloihin. Kotiin palaaminen on mielekkäämpää kuin laitokselle palaaminen. Tällöin myös kynnys lähteä hatkaan kasvaa ja kynnys palata hatkasta madaltuu, kun tietää että voi palata tuttuun ja turvallisen tuntuiseen paikkaan.
Eki-Jussi Pippola
Toiminnanjohtaja
Sospro Kotaharju
Pikonlinnantie 205, 36280 Pikonlinna
Sospro Oy
+358 50 328 7591