Aikuisen vuorovaikutuksellinen toiminta rakentaa turvallista arkea

Meillä Sosprolla kaikessa toiminnassa näkyy vahvuusperustaisuus ja palautetietoisuus, joiden tarkoitus on lisätä turvallisuutta lasten arjessa ja vahvistaa turvallisuuden kokemusta.

Olemme jo useamman vuoden tehneet tietoista ja kokonaisvaltaista kehittämistyötä vahvuusperustaisen työskentelymme parissa kiinnittämällä huomiota lapsissa, nuorissa ja heidän vanhemmissaan sekä toinen toisissamme olevaan hyvään eli onnistumisiin, vahvuuksiin ja kykenevyyteen. Olemme harjoitelleet lasten kanssa hyvän huomaamista erityisesti haastavissa arjen tilanteissa.

Olemme harjoitelleet lasten kanssa vahvuuksista puhumista, onnistumisten näkyväksi tekemistä, ja kaiken tämän todentamista kirjallisesti asiakaskirjauksissa.

Sosprolla toinen toimintamme kivijalka on asiakkaan kokemuksen tunnistaminen ja siihen vaikuttaminen. Palautetietoinen työskentelymme on herkkä lapsen kokemukselle, ja palautetietoinen toiminta osoittaa lapselle kiinnostustamme häntä ja hänen ajatuksiaan kohtaan sekä sitoutumistamme häneen.

Teemme tätä, jotta saamme rakennettua lapselle turvallisuuden kokemuksen perustaa: luottamusta, yhteyttä ja toivoa. Tämä on työmme ydintä ja tässä haluamme onnistua!

Työskentelymme tavoite on, että hämmentyneen ja avun tarpeessa olevan mieli rauhoittuisi. Kun kohtaamme lapsen arvostavasti, vahvuuksien ja yksilöllisen kykenevyyden varaan elämää rakentaen ja onnistumisia mahdollistaen, luomme tilan onnistumisen ja turvallisuuden kokemuksen lisääntymiselle sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistumiselle.

Lapsille toimintamme on tuonut keskustelukyvykkyyden vahvistumista sekä aikuis-, että ystävyyssuhteissa, omien rajojen ja tarpeiden parempaa ymmärrystä ja sanoittamista sekä tunnetilojen hallintaa arjessa.

Tänä keväänä olemme seuranneet lasten palautteita turvallisuuden tunteesta, ja kiinnittäneet huomiota siihen, miten voimme sitä lisätä. Olemme pohtineet, miten pystymme ehkäisemään turvattomia tilanteita lasten arjessa, ja tunnistaneet sekä yhteisöllisiä, että lapsikohtaisia toimenpiteitä, joilla voimme tilanteeseen vaikuttaa.

Ensinnäkin olemme tietoisesti lisänneet keskusteluja turvallisuuden tunteesta sekä yksittäin lasten kanssa että ryhmänä ymmärtääksemme paremmin tekijöitä, jotka lisäävät heidän turvallisuuden tunnettaan.

Toiseksi olemme kiinnittäneet erityistä huomiota luvattomiin poissaoloihin, ja tunnistaneet ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voimme estää tai ainakin lyhentää poissaoloja. Lisäksi olemme löytäneet keinoja, joilla lapsi saadaan tukevammin kiinnittymään turvalliseen kasvuympäristöönsä.

Kaikki tämä työ on kantanut hedelmää, ja olemme saaneet ilahduttavasti luvattomien poissaolojen määrät pienenemään viime vuoteen verrattuna.

Keinot voivat kuulostaa pieniltä, mutta niillä on suuri merkitys. Eräs lapsilta tullut pyyntö oli, että aikuisen koputtaessa lapsen oveen, odotetaan pieni hetki, ennen kuin ovi avataan. Muutaman tovin odotus antaa lapselle vahvemman tunteen oikeudesta omaan tilaan ja sen kunnioittamiseen.

Myös aikuisen asenteella on väliä. Merkittävää voi olla hyväksyvä pysähtyminen ”mäkkäriin”, vaikka poissaolo olisikin venähtänyt liian pitkäksi. Hyväksyvien ja myötätuntoisten keskustelujen, toiveiden kuuntelemisten ja kohtaamisten kautta tarjoamme lapselle vahvistavan yhteisön. Yhteisön, joka ymmärtää ja kannustaa, tukee itsehallintaa, edistää korjaavia kokemuksia ja vahvistaa hyvinvointia.

Työmme ei ole ohi, seuraamme edelleen lasten turvallisuuden tunteen kehittymistä tiiviisti jokaisessa lapsiryhmässä.

Pyrimme edelleen herkemmin ymmärtämään, miten elämä lastenkodissa, koulussa, kotona perheen ja ystävien kanssa tukee mielen rauhoittumista ja asettumista turvalliseen arkeen. Tätä teemme vahvuusperustaisella ja palautetietoisella työskentelyllä.

Se on meidän tietoinen valintamme.

Helena Nyman-Jokinen
laatujohtaja, Sospro Oy
040 833 5369
helena.nyman-jokinen@sospro.fi