Sospron ydinosaamisalue on kuntouttava palautetietoinen työskentely. Sen keskeinen ajatus on asiakkaan äänen kuuleminen, mikä vahvistaa osallisuutta. Osallisuuden tunne konkretisoituu siinä, että kuuluu johonkin, tulee nähdyksi, pystyy vaikuttamaan ja voi olla hyödyksi muille. Tämä yhteyden kokemisen ydintarve vaikuttaa merkittävästi ihmisen kokemukseen hyvinvoinnista. Asiakaskokemus- ja toimintakykymittarit antavat meille tietoa säännöllisesti, systemaattisesti ja tasalaatuisesti siitä, miten onnistumme työssämme ja missä on kehitettävää.
Saamamme palaute on myös tärkeä osa toimintamme laadun ja turvallisuuden arviointia eli omavalvontaa. Uskomme, että nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemus rauhoittaa mieltä ja luo turvallisuutta, siksi seuraamme asiakkaidemme osallisuuden ja turvallisuuden kokemuksen kehittymistä. Omavalvontamme on jatkuvaa, raportoimme siitä lain mukaisesti neljän kuukauden välein ja julkaisemme olennaisimmat omavalvonnan havainnot ja kehitystoimenpiteet verkkosivuillamme sospro.fi/omavalvontaohjelmamme.
Panostamme entistä enemmän lasten ja vanhempien kokemuksen parantamiseen
Asiakaskokemusta keräämme lapsilta, vanhemmilta ja sosiaalityöntekijöiltä. Touko-elokuun 2025 aikana saimme yhteensä 662 asiakaspalautetta, joista 42 % on lapsilta, 33 % vanhemmilta ja 25 % lasten sosiaalityöntekijöiltä. Lasten kokemus osallisuudesta on 6,9 asteikolla 1–10, kun vanhempien osallisuuden kokemus on 8,5 ja sosiaalityöntekijöillä 9,5. Arviot kokemuksesta palvelun hyödyllisyydestä ja turvallisuudesta ovat samansuuntaisia, eli lasten kokemus on selvästi alhaisempi kuin vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden. Tulosten perusteella panostamme entistä enemmän lasten ja vanhempien kokemuksen paranemiseen etsimällä ja löytämällä yksilöllisiä keinoja. Motivaation herääminen avun ja tuen hyödyllisyyteen vahvistaa merkittävästi hyvinvointia.
Toimintakykymittarin käyttö hyvällä asteella, tavoitteena 100 %
Otamme saadut palautteet hyvin vakavasti tavoitteenamme parantaa asiakaskokemusta. Touko-elokuun aikana tehtyjen rajoitustoimenpiteiden määrät olivat laskeneet ja se näkyi muun muassa kiinnipitojen määrän vähentymisenä alkuvuoteen verrattuna. Toimintakykymittaria käytimme touko-elokuussa säännöllisesti 71 %:lla asiakkuuksistamme, ja tavoitteemme käyttöaktiivisuudessa on 100 %. Kokemuksemme on, että myös kiireellisesti sijoitetut lapset hyötyvät sen käytöstä osana lapsen kokonaistilanteen arviointia. Kokemuksemme on, että toimintakykymittari vahvistaa lasten osallisuuden kokemusta omaan elämäänsä liittyviin asioihin ja uskomme, että kehittyessämme tässä entistään, myös lasten arviot palvelumme hyödyllisyydestä vahvistuvat.