Meistä ei kukaan kehity parhaimpaansa ja kasva täyteen potentiaaliinsa ongelmalähtöisellä lähestymistavalla tai lokeroitumalla vialliseksi. Me vahvistumme ja ”heräämme eloon” myönteisen tunnistamisen ja tunnustamisen avulla, joka rakentaa positiivista siltaa jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.
Sosprossa me aikuiset harjoittelimme vuoden 2024 aikana Hyvän huomaamista. Siitä kehittyi meille hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyömme ytimeksi vahvuusperustainen ajattelu ja toimintatapa. Toivomme, että se välittyy ja vahvistuu joka päivä niin aikuisille kuin lapsille. Sekä hyvän huomaajien, että niiden, joiden hyvyys on huomattu, kokemukset vahvistavat meidän olevan oikealla tiellä.
Janakkalassa sijaitsevan Aavankiven yksikössä lapset ovat tuumanneet, että:
”Hyvän huomaamisesta tulee hyvä mieli, en saa aina tarpeeksi positiivista palautetta. Omaohjaaja huomaa varsinkin hyvät jutut.
Aina kun onnistuu tai menee hyvin, niin kehutaan. Vaikka ei aina menisikään hyvin, niin silti kannustetaan.
Ohjaajien kanssa on mukavampi olla ja uskaltaa avoimemmin kertoa myös epäonnistumisista ja virheistään.
Kaikki välittää ja se näkyy arjessa.
Kaikki arvostaa meitä sellaisena kuin ollaan ja antaa paljon hyvää palautetta jokaiselle.”
Aavankivessä työskentelevien ohjaajien mukaan hyvän huomaaminen näkyy arjessa lasten kanssa siten, että:
”Ei keskitytä epäonnistumisiin, vaan painotetaan onnistumisia arjessa ja niistä palkitaan. Lapset ovat hyviä juuri sellaisina kuin ovat ja hyvää löydetään myös huonoista hetkistä. Kuukausikoosteessa on kohta, jossa nostetaan esiin lapsesta vahvuuksia ja onnistumisia. Niitä kirjataan myös jokaisesta päivästä.”
Nyt on seuraavan askeleen vuoro yhdessä – puhumme hyvää, teemme hyvää!
Hyvän huomaamisen lisäksi hyvän tekeminen on tärkeää. Pienillä ystävällisyyden teoilla voidaan parantaa omaa ja toisen mielen hyvinvointia, lisätä osallisuutta ja vahvistaa elämäniloa. Positiivinen yhdessä tekeminen toimii sinulle ja minulle turvallisena areenana, jossa voidaan näyttää mistä meidät on tehty ja mihin kaikkeen pystymme. Yllättäen toteutettu hyvä teko eli yllätyshyvyys mahdollistaa omien vahvuuksien löytämisen ja etenkin luo paikan empaattisiin ja myötätuntoisiin tekoihin toisille.
Aavankivessä yksikönjohtaja Nina Hakulisen johdolla on tänä vuonna lähdetty rakentamaan lasten kanssa Hyvyyspuuta – Tree of good ❤️ johon kerätään näkyville arjen pieniä ja isoja hyvyyksiä.
Ohjaajien mielestä ”tätä voi toteuttaa monenlaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa arjessa, kotona, töissä. Pitämällä vaikkapa ovea auki tai puhumalla toiselle ystävällisesti. Otetaan kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen. Hyvät teot lisäävät elämäniloa. Hyviä tekoja tekemällä tulee parempi mieli ja mielenterveys kohenee.”
Hyvyyksien tekemistä on lähdetty suunnittelemaan ja kokeilemaan myös Forssassa sijaitsevassa Nuorisokoti Ermissä.
Ohjaajakaksikko Terhi ja Tero ovat miettineet, että tärkeimpänä ajatuksena olisi saada lapsille onnistumisen kokemuksia ja hyväksymisen tunteita, että heidät nähdään muunakin kuin vaikeina, haastavina tai jopa kriminaaleina tai päihteiden ongelmakäyttäjinä. Terhin mukaan ”osalla tavoitteet voi jäädä pienemmäksi, mutta pienikin hyvyyksien tekeminen voi tuoda elämään sisältöä ja aitoja, positiivisia kokemuksia.”
”Meidän lasten itseluottamus ja omanarvontunto on melko matalalla. Omasta mielestään he eivät osaa tehdä juurikaan mitään oikein. Kun he saavat tehdä hyvää muille ihmisille, he toivottavasti huomaavat, että he ovat osaavia ja aivan yhtä hyviä ihmisiä kuin kuka muu tahansa.
Kun lapset saavat tehdä erilaisille ihmisryhmille hyvää, he saavat tutustua erilaisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin. Siten he oppivat ihmisten moninaisuuteen. Sitä kautta he voivat saada laajempaa perspektiiviä elämään ja elämän moninaisuuteen. Sitä kautta he myös voivat opetella empaattisuutta ja oikeanlaista ja kestävää suhtautumista muihin ihmisiin. He saavat puuhailla muiden ihmisten kanssa mukavaa tekemistä, jonka ansiosta ajatukset voivat siirtyä positiivisiin ajatuksiin ja voidaan nähdä lasten suulla hymyä.
He voivat myös huomata, että hyvää voi tehdä muille normaalin arjen ohessa. Se ei ole keneltäkään pois vaan kaikki ovat samalla puolella. Myös se on tärkeää, että lapset oppivat oikean tavan kommunikoida muiden, jopa ennestään tuntemattomien, kanssa. Molemmille osapuolille tulisi sellainen olo, että olisi jopa kiva tavata uudestaan.” Tero Heikkilä, ohjaaja Usvan asuinyksiköstä
”Jonkinlainen aloitus otettiin meillä jo ja hieman vahingossa, kun parin nuoren kanssa ulkoillessa alettiin samalla keräämään roskia. Hyvä, että sain heidät lopettamaan (mukana ei ollut hanskoja, eikä roskapussia), kun niin innostuivat luontoa pelastamaan Kovin saivat kehuja ja vaikuttivat itsekin tyytyväisiltä.” Terhi Rasinperä, ohjaaja Sarastuksen asuinyksiköstä
Nokialla sijaitsevan Kankaantaka 2 lapsi vahvistaa taiteellisuudellaan hyvän huomaamisen merkityksellisyyttä.