Sospron lastenkodeissa on tahtotilana hyvä vuoro, viikko, kuukausi
Sosprossa työskentelemme kuntouttavan palautetietoisen työskentelyn työkaluilla, jossa vahvuusperustainen työskentelymme kiinnittää huomiota asiakkaan kokemukseen ja osallistaa asiakkaan aidosti oman tilanteensa ja toimintansa arviointiin. Toteutamme sitä seuraamalla säännöllisesti saamaamme asiakaspalautetta, miltä kohtaamiset ja tuki ovat tuntuneet, onko tavoiteltu positiivinen vuorovaikutus välittynyt ja onko työskentelystämme ollut asiakkaalle hyötyä. Toimintakyvyn arvioinnissa taas on kyse siitä, että lisäämme työskentelyn vaikuttavuutta ottamalla lapsi, nuori ja hänen vanhempansa aidosti tasavertaiseksi kumppaniksi tavoitteiden mukaisen työskentelyn suunnitteluun, konkretisointiin ja arviointiin. Käytössämme olevien mittareiden tärkein tehtävä on lisätä yhteistä ymmärrystämme asiakkaan tilanteesta ja vahvistaa asiakkaan luottamusta ymmärretyksi ja nähdyksi tulemisesta. Tässä haluamme onnistua! Mutta miten me sen teemme?
Arjen kokemuksia matkasta kohti suunnitelmallista palautetietoisuutta
Nokialla sijaitseva Pitkäniemen lastenkotimme tarjoaa palvelua kehitysvammaisille sekä neurokirjon lapsille ja siihen kuuluu neljä erityistason asuinyksikköä. Topaasin asuinyksikkö aloitti toimintansa tammikuussa 2022 ja on edennyt palautetietoisessa työskentelyssään suunnitelmallisesti. Topaasin yksikön johtaja Siru Ruuska on ottanut työryhmänsä kanssa palautetietoisen työskentelyn toimintamallit ja työkalut käyttöön melko pian yksikön käynnistymisen jälkeen.
”Käytämme mittareita kolmen kuukauden syklissä, jolloin päivitämme lapsen hoito-, ja kasvatussuunnitelman, yksilöllisen ja lapsilähtöisen tuki- ja turvallisuussuunnitelman sekä viikkosuunnitelman. Jokaiselle lapselle on kirjattu omat yksilölliset tavoitteet ja toimintatavat, jolla lapsen onnistuminen mahdollistetaan päivittäin. Nämä suunnitelmat ovat oikeita työvälineitä, jotka ohjaavat omaohjaajan ja jokaisen vuorossa olevan ohjaajan työskentelyä. Meillä on käytössä yhdessä sovitut palaveri- ja raportointirakenteet, jotka ohjaavat työskentelyä lasten kanssa. Jokainen aikuinen, myös sijaiset, tietävät mitkä kunkin lapsen tavoitteet, yksilölliset toimintatavat ja arjen rutiinit ovat. ”
Siru tunnistaa olevansa itse järjestelmällinen ja suunnitelmallinen, mikä onkin helpottanut työryhmän rytmiin mukaan saamista. Isoin muutos työskentelyssä on tapahtunut, kun työntekijät ovat oivaltaneet, miten nämä kaikki liittyvätkään toisiinsa; mittarit auttavat suunnitelman laatimisessa ja hyvin tehty suunnitelma hyödyttää arjen hallintaa. Päivät ovat usein hektisiä ja muuttuvia tekijöitä täynnä, asiat menevät helposti uusiksi, mutta kun pohjalla on tietoinen suunnitelma, on sitä helpompi muuttaa ja luovia tilanteen vaativalla tavalla. Siru korostaakin, että suunnitelma pitää olla jokaiselle päivälle ja työvuorolle, viikolle ja kuukaudelle erilaisia työtehtäviä ja vastuita varten. Vain suunnitemallisuuden avulla pystytään huolehtimaan arjen sujuvuudesta ja jokaisen lapsen tarpeisiin vastaamisesta.
Miten toimintatapa on kehittynyt
Arjen suunnitelmallisuus ja mittareiden käyttö ei ole syntynyt toimintamalliksi itsestään, vaan se on vaatinut aidon tahtotilan. Ensin on täytynyt ymmärtää, että mittarit ovat vain apuväline ja niiden käyttämisen este on vain aikuisen vaikeus ymmärtää mittarista saatava hyöty. Kun mittareita on lähdetty käyttämään lapsen ehdoilla, auttaen ja tukien, selittäen ja yhdessä pohtien – ilman kyseenalaistamista tai ennakkoasenteita, on päästy eteenpäin ja löydetty kullekin lapselle sopivia tapoja käsitellä asioita.
Suunnitelman ja toteutuneen työskentelyn toimivuutta halutaan Sirun kokemuksen mukaan aidosti tutkia. ”Työryhmämme on oikeasti kiinnostunut mitä palautetta mittareiden avulla saamme, miten arvojemme mukainen työskentely toteutuu ja miten voisimme ihan oikeasti kehittää työskentelyämme.”
Tähän tilanteeseen pääseminen on vaatinut työryhmältä tahtotilaa, sinnikkyyttä ja asioiden toistoa. Kuten lasten kasvattaminen, hoito ja kuntoutus. Siru kiteyttääkin Topaasin toiminta-ajatuksen ”Me tehdään tää yhdessä – jokaisessa vuorossa. Joka päivä ei aina onnistu täydellisesti ja tavoitteetkin vaihtelevat. Mutta me pyritään aina miettimään, miten me voidaan tää hoitaa ja mitä me voidaan tehdä!”
Kiinnostuitko, kerromme mielellämme lisää!