Sospron kahdeksas asiantuntijaseminaari järjestettiin 23.3.2023 Tampereen Koskipuistossa
Keväisenä perinteenä järjestimme yhteistyökumppaneillemme vuotuisen asiantuntijaseminaarin jo kahdeksatta kertaa. Tänä vuonna järjestettävän Vaikutuksia-seminaarimme punaisena lankana kulki palautetietoinen työskentelyote ja erilaiset asiantuntijanäkökulmat vuorovaikutustyön vaikutuksia edistävistä tekijöistä.
Sosprossa on vuoden 2022 aikana otettu käyttöön asiakkaan ääntä ja kokemusta kunnioittava palautetietoinen työote, joka suuntaa katsetta työskentelysuhteen toimivuuteen ja kehittymiseen asiakassuhteen aikana. Työskentelymme ydin perustuu terapiamaailmassa levinneeseen menetelmään, Feedback Informed Treatment (FIT) ja sovellamme sitä Sospron palveluissa vahvistamaan toimintakulttuuria, jossa asiakkailta saatua palautetta hyödynnetään aktiivisesti työskentelyn aikana. Palautetietoisen ja asiakaslähtöisen työskentelyn ytimessä on tutkimustietoon perustuvat vaikutukset, jotka voimme saavuttaa kohtaavan, arvostavan, empaattisen ja uteliaan vuorovaikutuksen avulla. Halusimme tarjota yhteistyökumppaneillemme päivän, jossa pureuduttaisiin syvemmälle palautetietoisuuteen ja vuorovaikutuksen merkityksiin, tutkittaisiin yhdessä, miten me lastensuojelun ammattilaiset voisimme erilaisilla työkaluilla tai -tavoilla vaikuttaa eheyttävän ja voimaannuttavan kokemuksen syntymiseen.
Palautetietoisen työskentelyn kansallisesta pilotoinnista oli meille kertomassa Lehtori Taina Lehtoranta Savonia-ammattikorkeakoulusta. Taina on toiminut THL:n käynnistämän palautetietoisen lastensuojelun pilotoinnin yhdyshenkilönä Siilinjärvellä ja saimme kuulla mitä palautetietoinen lastensuojelu FIT käytännössä on. Siilinjärven pilotoinnin aikana saatiin hyviä kokemuksia siitä, miten hankalakin työskentely saattoi lähteä osallistavien työvälineiden avulla uudella tavalla käyntiin. Tainan visiona ja viestinä meille olikin, että palautetietoisella työskentelytavalla osana systeemistä työskentelyä on paljon annettavaa suhdeperusteiseen työskentelyyn lastensuojelussa. Palautetietoinen työskentely herättikin kuulijoissa paljon kiinnostusta ja pohdintaa siitä, miten työkaluja ja työotetta voitaisiin hyödyntää lastensuojelun hektisessä arjessa vaikeiden ja monimutkaisten asioiden käsittelyssä.
Tainan puheenvuoron jälkeen siirryimme tarkastelemaan lähemmin nuorten seksuaali-identiteetin rakentumisvaiheen herkkyyttä. Tarjan Santalahden puheenvuorossa korostui miten aidolla ja nöyrällä tavalla kohdattu trans- ja muunsukupuolinen nuori voidaan nähdä sellaisena kuin hän on, miten arvostuksen ja hyväksytyksi tulemisen kokemus voi parhaimmillaan tukea identiteetin rakentumista ja itseymmärryksen vahvistumista. Tarjan esittelemää aihetta pidettiin erittäin arvokkaana, ajankohtaisena ja mielenkiintoisena. Varmasti meistä useampikin jäi pohtimaan ajatusta ”lapsi syntyy perhosena, ei anneta sen koteloitua – käsitys itsestä muodostuu uusien kokemusten kautta läpi elämän”, miten pystyisimme auttamaan ja tukemaan herkässä kehitysvaiheessa olevia nuoria, jotta kaikilla olisi uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuus selvitä nuoruusiän kehitystehtävistään.
Erityisvoimia yhteisön perustajajäsen Riikka Seppälä sekä neuropsykiatrinen valmentaja Sakari Marjanmaa avasivat dialogisessa puheenvuorossaan asiakasnäkökulmaa omakohtaisten kokemusten perusteella. Riikan ja Sakarin puheenvuorossa tarkasteltiin tilanteita, jotka vievät kohti sydänlähtöisiä ja psykologisesti turvallisia kohtaamisia. Puheenvuoro johdatteli havainnoimaan asiakastyössä pinnan alla ja näkymättömissä vaikuttavaa häpeän tunnetta ja tarjosi käytännönläheisiä vinkkejä empaattiseen, häpeästä riisuvaan sekä turvaa ja toiveikkuutta vahvistavaan kohtaamiseen. Riikan ja Sakarin esiin nostamat esimerkit jättivät meidät pohtimaan miten omaa myötätuntovalmiutta voisi tietoisesti kehittää ja kuinka tärkeää toivon herättäminen ja ylläpitäminen on – ihan meille jokaiselle.
Päivän viimeisenä asiantuntijana aivoterveyteen ja pelillistämiseen erikoistunut Teemu Vornanen avasi lennokkaasti aivojen toimintaa ja millaisilla asioilla voimme ”houkutella” hyvinvoinnin kehittymistä. Opimme, että dopamiini eli haluamisen ja mielihyvän hormoni, on aivojen valuutta ja sen yhteys motivaatioon on kiistaton. Dopamiini palkitsee meitä mutta sen vaikutus häviää jo heti kun saavutamme halutun asian. Kun haluamme ruokkia esimerkiksi nuoren motivaatiota, meidän kannattaakin siis ylläpitää hänen mielihyvän kokemusta tarjoamalla ”odottamattomia positiivisia yllätyksiä” – merkityksellisyyden kokemus ajaa meitä eteenpäin ja sen herättämiseen kannattaakin nuorten kanssa työskennellessä keskittyä. Teemun kehittämä Valoja aivoille – kartta havainnollisti meille konkreettisesti miten erilaisiin teemoihin – autonomia, varmuus, arvostus, läheisyys, oikeudenmukaisuus ja jakaminen – panostamalla, pystymme luomaan positiivisia vaikutuksia aivoissa ja tunnemaailmassa. Oli herättävää kuulla, että epävarmuuden tunne tuntuu tuskallisempana, kuin fyysinen kipu. Valoa aivoille – karttaa pidettiin oivaltavana työkaluna, jonka käytettävyyttä pohdittiin asiakastyön lisäksi myös organisaatioiden kehittämiseen ja johtamiseen.
Palautetietoisuus ohjaa työtämme Sosprossa
Seminaaripäivän aikana saimme myös esitellä, miten palautetietoinen työskentely on lähtenyt Sospron palveluissa käyntiin, mitä se on meille merkinnyt, millaisia kokemuksia asiakkaat ovat palveluissamme saaneet ja miten he ovat kokeneet uusien työvälineiden käytön.
Asiakaskokemuskyselyn ja tavoitteiden seurantaa tukevan toimintakykymittarin käyttöä systemaattisesti vasta harjoitellaan lasten, perheiden ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, mutta kokemukset ovat positiivisia. Lapset näyttävät suhtautuvan kyselyihin pelottomasti, uteliaastikin ja nostavat merkityksellisenä esiin, että ”oma mielipide tulee, juu kuuluville”. Toimintakyvyn arviointi toteutetaan Sosprolla kolmitasoisesti ja lapset pitävätkin hyvänä, että pääsevät arvioimaan itseään tasavertaisena työntekijän ja vanhempien rinnalla. Osa lapsista kokee itsearvioinnin vaikeana tai hankalana mutta uskomme, että kannustavan tuen avulla pääsemme epävarmuudesta eteenpäin ja tutkimaan yhdessä lapsen kanssa, miten hänen vointi ja kokemusmaailma kehittyy. Vanhemmat puolestaan ovat kokeneet vahvempaa arvostusta, kun ovat päässeet systemaattisesti mukaan lapsen tilanteen arviointiin ja heidän mielipiteensä on otettu aktiivisesti huomioon.
Itse olemme kokeneet ensiarvoisen arvokkaana, että saamme lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aktiivisesti ja välittömästi palautetta palvelustamme ja työstämme. Koemme, että saatujen palautteiden avulla pääsemme nopeammin vaikuttamaan olemassa oleviin asiakassuhteisiin. Asiakkaiden kannalta on merkittävää, että yhteinen tilannekuvamme on palautetietoisten työkalujen avulla tullut selkeämmäksi ja konkreettisemmaksi, sekä keskusteluissa että kirjauksissa.
Lämmin kiitos kaikille mukana olleille lastensuojelun ammattilaisille. Saimme palautetta, että päivän aiheet olivat ajankohtaisia ja ilmapiiri oli lämmin sekä voimaannuttava samalla, kun oma ammatillinen pohdinta sai uusia ja mielenkiintoisia herätteitä. Koimme päivän aikana paljon hyviä kohtaamisia. Keskusteluissa nousi esiin tämän päivän yhteiskunnan ja palvelujärjestelmämme muutokset ja haasteet, mutta toisaalta myös lastensuojelutyössä kehittyvät hyvät työkäytännöt ja laadukasta työtä varmistava suhdeperusteinen ajattelu.
Lämmin kiitos myös meidän asiantuntijoille; Taina Lehtoranta, Tarja Santamaa, Riikka Seppälä ja Sakari Marjanmaa sekä Teemu Vornanen.
Lisätietoja:
Laatujohtaja Helena Nyman-Jokinen: helena.nyman-jokinen@sospro.fi, p. 040 833 5369