Hämeenlinnan ammattikorkeakoululle oli kokoontunut runsas joukko väkeä Mansikkapuiston yhteisöllisyyshankkeen päätösseminaariin. Paikalla oli hankkeen toteuttamisessa mukana olleita Mansikkapuiston nuoria, aikuisia sekä yhteistyökumppaneita. Myös joukko asiasta innostuneita muita kuulijoita.
Seminaarissa mukana ollut Sospron toimitusjohtaja Teemu Annala, nosti esiin puheessaan, että ”Hankkeesta erikoisen tekee se, että hankkeessa toteutuu kaikki ne asiat ja arvot, jotka olemme määritelleet koko Sospron arvoiksi ja strategisiksi tavoitteiksi ja joiden täytyy toteutua, että olemme visiomme mukaisesti sosiaalialan edelläkävijä vuonna 2022. Sospron arvot rohkeus, yksilöllisyys, luottamus, osallisuus ovat perustana, kun on lähdetty toteuttamaan Mansikkapuiston yhteisöllisyyshanketta. Hanke on kaikilta osin hyvin arvojemme mukaista toimintaa. Nähtäväksi jää, mitä tästä jää meille koko Sosprossa käteen tuleviksi vuosiksi. Toivon, että kokemusta pystytään jakamaan lasten iloksi ja eduksi myös muissa lastenkodeissamme sekä avopalveluissa.”
”Usko nuoressa olevaan hyvään tarkoittaa lapselle mahdollisuuden antamista. Tarvitaan ammattitaitoiset ohjaajat, lämpöä ja rinnalla kulkemista. Yhteisöasuminen haastaa esimiehet, koska asetelma ei ole perinteinen. Hierarkia on purettu ja jokaisen pitää teoillaan lunastaa oma asemansa ”, hankkeesta vetovastuussa ollut Mansikkapuiston vastaava ohjaaja Jouni Selänpää kertoi hankkeen toteuttamisesta.
”Mansikkapuistolla on pitkä historia ja aina on mietitty yhdessä yhteisöllisyyttä. Jostakin syystä yhteisöllinen ajatus kuitenkin ajan myötä hävisi. Keväällä 2018 Mansikkapuistossa lähdettiin rohkeasti ja uskaliaasti viemään yhteisöllisyyshanketta eteenpäin, jossa kuuden koulutuspäivän aikana, huikeitten kouluttajien kanssa päivitimme yhteisöllisyyden viitekehitystä ja tavoitetta.
Yhteisöllisyyden viitekehyksen rakentamisessa sekä profiloitumisen osalta olemme onnistuneet. Tavoitteemme on toteutunut; tuloksena on yhteisöllinen, välittävä, vapaa ja vastuullinen yhteisö, jossa yhteisöllisyys syntyy arjen teoista.
Yhteisöllisyys vaatii luottamusta toisiin ja kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen. Ei riitä, että se koskee vain työntekijöitä vaan siinä pitää olla myös nuoret mukana. Toiminnan pitää olla tavoitteellista ja tietoista siitä, mitä tehdään. Merkityksellistä on ollut se, että nuoret ovat olleet mukana koulutuksissa ja läsnä, kun on puhuttu esimerkiksi vaikuttavuuden mittaamisesta.
Hankkeen lopputyönään nuoret ovat huikealla tavalla kuvanneet tekemiensä taulujen kautta sitä, millainen on hyvä lastenkoti. Arvomme ovat olleet kaiken pohjana hankkeen toteuttamisessa. Arvomme on esitelty myös päättötyössä. Päättötyön nimi on ”Matkalla yhteisökasvatukseen vahvojen juurien kasvun voimalla”. Nuorten kokemusasiantuntijuus oli merkittävä hankkeen toteuttamisessa”.
Hankkeessa yhteistyökumppaneina mukana olleet Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulun lehtorit Juha Santala ja Päivi Veikkola kiittivät vuolain sanoin hankkeessa mukana olleita aikuisia ja nuoria yhteistyön sujumisesta sekä innosta. Lehtori Juha Santala kiteytti yhteistyötahon mukana oloa sanoin, että ”Jos Sospro on näin hienolla asialla, että se on oikeasti tekemässä inhimillistä ja kaunista lastensuojelutyötä, se on yhteiskunnallisesti todella merkittävää ja sitä mielellämme tuemme”.
”Suomalaisessa yhteiskunnassa on hukassa se, että ihmisiä yritetään laittaa tiettyihin bokseihin. Ihmisten pitäisi tuottaa ja toteuttaa tiettyä virkaa, mutta ihminen voi kasvaa omaksi itsekseen vain vapaudessa. Ihminen voi kasvaa omasta elämästään päättäväksi ihmiseksi vain vapaudessa. Onko yhteiskunnassa hukattu vapaus ja luottamus. Jos vapaus ja luottamus on hukattu, ihminen alkaa käyttäytyä epämoraalisesti.
Vapaus tarkoittaa, että ei kahlita, ei aseteta muille toisen arvoja. Ihmisen pitää saada tuntea ja ajatella vapaasti. Se on kaunista, mutta se on myös oppimisen edellytys. Ihmisellä pitää olla rooli omassa elämässään, jotta kasvu tapahtuu. On tärkeätä tuntea olevansa aktiivinen muiden joukossa. Osallisuus tekee toiminasta merkityksellisen.
Jos ohjaajat oppivat työskentelemään yhden lapsen kanssa, se ei vielä ole yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä on oppia työskentelemään yhteisön kanssa. Idea on se, että yhteisö täytyy saada toimimaan ihmisen kasvua tukevasti. Yhteisö on terapeuttinen. Ei riitä, että työntekijät toimivat hienosti vaan siihen tarvitaan kaikki yhteisön jäsenet. Lastenkodissa tämä tarkoittaa, että lapset ovat mukana. Tavoite ei ole kouluttaa yksilön taitoja vaan lisätä yhteisön taitoja. Yhteisön on kyettävä avoimeen vuorovaikutukseen ja dialogiin, Juha Santala sanoi”.
Hankkeen yhtenä tärkeänä osana oli vaikuttavuuden mittaaminen. Hankkeessa koulutuksesta vastasivat Saila Tykkyläinen ja Juuso Repo / Vaikuttava Yritys Oy.
Saila Tykkyläinen totesi, että ”Ulkopuolisen asiantuntija on mahdotonta tulla prosessiin kertomaan mittarit. Vaikuttavuuden mittaamiseen käytettävät mittarit on luotava tavoitteista käsin. Myös nuorille annettava valtaa kertoa mielipiteensä asiasta. Kun vaikuttavuudesta halutaan kilpailutekijä, tavoitteellisuuden määritteleminen välttämätöntä”.
Seminaarissa positiivisesti yllättävää oli huomata se, että myös nuoret saatiin kiinnostumaan vaikuttavuuden mittaamisesta. He myös nostivat puheenvuoroissaan esiin mielenkiintonsa mitattavuuteen, joka aluksi oli vaikuttanut miltei mahdottomalta ajatukselta. Mansikkapuistossa jäädään innolla pohtimaan miten vaikuttavuus on mitattavissa. Hankkeessa on annettu raamit ja nyt vasta käytännössä työ alkaa.
Seminaaripäivä oli huikea näyte siitä, mitä aikuiset ja nuoret voivat saada aikaan yhdessä! Lopputyö ja hankkeen kokonaisesittely, jossa myös nuoret olivat aktiivisesti mukana, eivät jättäneet ketään kylmäksi.
Teemu Annala kiteytti ilonsa hankeen toteutumisesta kiitoksiin: ”Kiitos Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Eveliina Selänpäälle ja vastaava ohjaa Jouni Selänpäälle, että Mansikkapuiston yhteisöllisyyshanke lähti liikkeelle. Mansikkapuiston nuorille kiitos heittäytymisestä uusien asioiden äärelle. Iso kiitos hankkeen yhteistyökumppaneille, jotka ovat auttaneet ammatillisesti nuoriamme ja työntekijöitämme hankkeen toteutumisessa ja eteenpäin viemisessä”.
Tina Mäkelä
Palvelujohtaja
